Sydänliiton suositukset
Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 48
edistävässä ravitsemuksessa on merkittävä. Ravintokuidulla voi olla myös syöpää estäviä ominaisuuksia. Viljavalmisteissa, kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on runsaasti myös antioksidantteja. Kuidun lähteinä kannattaa suosia luontaisesti runsaskuituisia elintarvikkeita eli täysjyväviljavalmisteita, pähkinöitä, papuja ja siemeniä sekä muita kasviksia, koska keinotekoisten kuitujen (esimerkiksi polydekstroosi, inuliini) terveysvaikutuksista ei ole pitkäkestoisia tutkimuksia. ylipainolle ja vaikeuttaa painonhallintaa. Alkoholin nauttimista sydänsairauksien ehkäisemiseksi ei suositella. hiilihydraatit Hiilihydraatti on yhdestä tai useammasta sokeriyksiköstä koostunut yhdiste. Hiilihydraatit ovat kasvikunnan tuotteille ominaisia, energiaa tuottavia aineita. Sokeri on yhdestä tai kahdesta sokeriyksiköstä muodostunut hiilihydraatti, mono- tai disakkaridi. Puhekielessä sokerilla tarkoitetaan yleensä sakkaroosia. Hiilihydraatit ovat useimmissa väestöissä ylivoimaisesti tärkein energianlähde. Keskimäärin noin puolet päivän energiasta tulee hiilihydraateista. Vaikka runsaalla sokerin eli sakkaroosin saannilla ei ole todettu suoraa yhteyttä sydän- ja verisuonitautisairastuvuuteen ja –kuolleisuuteen, joidenkin tutkimusten mukaan se voi altistaa ylipainolle sekä muuttaa sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä epäedulliseen suuntaan. Runsaan sokerin saannin on todettu poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimuksissa olevan yhteydessä alentuneeseen HDL-kolesterolipitoisuuteen. Lisäksi runsas sakkaroosin saanti on yhteydessä kohonneeseen triglyseridipitoisuuteen kiihtyneen maksan VLDL-tuotannon kautta. Sokeripitoisten ruokien runsas käyttö heikentää ruokavalion ravintoainetiheyttä. Glykeeminen indeksi Glykeeminen indeksi (GI) kuvaa ruoka-aineen tai ruoan kykyä nostaa veren glukoosipitoisuutta verrattuna samaan hiilihydraattimäärään glukoosina tai valkoisena leipänä, kun ruoka-annoksessa on 50 grammaa hiilihydraattia. Glukoosin GI on 100. Ruokia, joiden GI on alkoholi Säännöllinen, määrältään suosituksen ylittävä alkoholin käyttö kohottaa verenpainetta ja lisää aivoverenvuodon ja -infarktin vaaraa. Runsas alkoholinkulutus suurentaa myös veren triglyseridipitoisuutta, altistaa lihomiselle sekä lisää maksa- ja aivosairauksia. Satunnainen alkoholin käyttö ei vaikuta veren kolesterolipitoisuuteen, mutta pitkäaikainen käyttö suurentaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta. Väestötutkimuksissa on havaittu, että kohtuullinen määrä alkoholia voi vähentää sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Nykykäsityksen mukaan positiivinen vaikutus johtuu alkoholista sinänsä, ei alkoholijuomien (oluet, viinit, väkevät) sisältämistä muista yhdisteistä. Alkoholin edullinen vaikutus saattaa johtua paitsi alkoholin HDL-kolesterolipitoisuutta suurentavasta vaikutuksesta, myös alkoholin verihyytymän syntyä (trombogeneesia) ehkäisevästä ominaisuudesta. 48 Alkoholin vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä ja säännöllinen käyttö lisää alkoholiriippuvuuden vaaraa, altistaa
Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 47Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 29Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 20Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 1Sivu: 2