Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 6970 koskeva sairaanhoitosopimus. Sopimuksen mukaan Suomen sosiaaliturvaan kuuluvalla on Australiassa tilapäisen oleskelunsa aikana oikeus välittömästi tarvittavaan sairaanhoitoon. Oikeus todistetaan Suomen passilla. Muissa, niin sanotuissa kolmansissa maissa hoidon saaminen ja siitä perittävät kustannukset perustuvat aina hoitoa antavan maan lainsäädäntöön. Perusperiaate on, että henkilö maksaa saamastaan hoidosta ja hankkimistaan lääkkeistä ensin itse täysimääräisesti ja sen jälkeen hän on oikeutettu hakemaan Kelasta jälkikäteen korvausta Suomen sairausvakuutuslain nojalla. Kela, sosiaali- ja terveysministeriö ja Eläketurvakeskus ovat laatineet tiedotteita Suomessa asuvan oikeudesta sairaanhoitoon ja sosiaaliturvaan ulkomailla. Lisätietoa Kelasta sekä internetistä sivuilta www.kela.fi, www.etk.fi ja www.stm.fi. 11 TYÖ Marja Eronen ja Maija Karjalainen (Laki julkisesta työvoimapalvelusta, Laki matalapalkkatuesta, Laki muutosturvasta, Laki sosiaalisista yrityksistä, Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä, Työehtosopimuslaki, Työelämän tietosuojalaki, Työsopimuslaki, Työterveyshuoltolaki, Työturvallisuuslaki, Yhdenvertaisuuslaki) 11.1 Yleistä vajaakuntoisten työllisyysasioista Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymisen tukitoimia voidaan kohdentaa sekä työnantajalle että työntekijälle/harjoittelijalle. Työnantaja voi joissakin tapauksissa saada tukea palkkaukseen, palveluihin ja työympäristön muutostöihin. Tietoa ja käytännön tukea työllistämiskysymyksissä antavat TE-toimistot. Työntekijöillä on yleensä käytettävissään työterveyshuolto, työpaikan työsuojeluvaltuutettu sekä luottamusmies ja ammattiyhdistysliikkeen palvelut. Apua saa myös työhallinnosta sekä aluehallintovirastoista (AVI, ml. entiset työsuojelupiirit). Työterveyslaitoksen internetsivuilta www.ttl.fi löytyy myös hyödyllisiä ohjeita. Vajaakuntoisen työnhakijan työssä pysymistä ja työelämään pääsyä tukevat myös erilaiset kuntoutuspalvelut (ks. luku 7.1) sekä vammaispalvelut kuten henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut (ks. luvut 2 ja 3). Jos Kelan sairauspäivärahaoikeus on päättynyt (huolimatta siitä jatkuuko sairausloma tai onko työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä tai hylätty) on syytä hakeutua toimeentulonsa turvaamiseksi TE-toimistoon työnhakijaksi, vaikka työsuhde olisikin voimassa. Mahdollisten aiempien työkyvyttömyyseläkehakemusten tueksi tarvitaan usein työkokeiluja, työkyvynarviointia, lisätutkimuksia sekä uusia eri alojen erikoislääkärien täydentäviä lausuntoja. Vajaakuntoisille työttömille työnhakijoille palveluja tarjoavat ennen kaikkea TE-toimistot sekä julkinen terveydenhuolto. Irtisanotun muutosturvasta saa tietoa työnantajalta sekä TE-toimistosta. Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille 25.1.2010
Sivu: 70Sivu: 71Sivu: 72Sivu: 73Sivu: 74Sivu: 75Sivu: 76Sivu: 77Sivu: 78Sivu: 79Sivu: 80Sivu: 81