Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 6263 Työeläkejärjestelmän kuntoutusetuudet Etuus Kuntoutusraha Kuka voi saada Työelämässä oleva henkilö, jonka työkyvyttömyyttä ehkäistään työeläkekuntoutuksella. Henkilö, joka jatkaa osittain ansiotyössä työeläkekuntoutuksena tuetun kuntoutusohjelman rinnalla. Esimerkiksi työeläkekuntoutuja, jonka kuntoutussuunnitelman laatiminen on kesken tai joka odottaa kuntoutusohjelman alkamista. Suuruus Työkyvyttömyyseläke 33 % Puolet kuntoutusrahan määrästä Työkyvyttömyyseläke Osakuntoutusraha Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Kuntoutustuki Kuntoutuskorotus Määräaikaisesti työkyvytön henkilö, jonka työkyky on palautettavissa kuntoutuksella. Kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö, jonka työhön paluuta tuetaan työeläkekuntoutuksella. Työkyvyttömyyseläke 33 % kuntoutustuesta tai eläkkeestä. Kuntoutustuki tai eläke jatkuu kuntoutuksen ajan. Työeläkevakuuttajat TELAn ohjeiden mukaan. Muiden kustannusten korvaus Kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen saaja esimerkiksi opiskeluiden ajalta. Lähde: Toimeentuloturva, Finva 2009 8 APUVÄLINEET Marja Eronen ja Maija Karjalainen Apuvälinepalvelun aloitteen tekijänä voi olla apuvälineen tarvitsija, omainen, läheinen, ammattilainen, työnantaja tai koulu. Koska apuvälinetarpeen arviointi on osa asiakkaan muuta hoito- ja kuntoutusprosessia, niin apuvälinekartoituksissa todetut tarpeet on syytä kirjata ko. suunnitelmiin. Apuvälinepalveluiden järjestämiseen osallistuu useita eri toimijoita, joiden hankinta- ja rahoitusvastuu kohdistuu eri osa-alueisiin, ks. alla oleva taulukko. Apuvälineet ovat maksuttomia (ks. myös luku 3.2 palveluseteli, luku 3.4.4 kunnan vammaispalveluna myöntämät päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet sekä luku 4 Lapset ja lapsiperheet ja luku 11.3 Tuet palkkaukseen työnantajalle). Palvelut on porrastettu perus- ja erikoissairaanhoidon välillä. Terveydenhuollon apuvälinepalveluita määrittelevät myös Apuvälinepalveluiden laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7) sekä hoitotakuulainsäädäntöön liittyvät apuvälinepalvelujen ohjeet (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:5). Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille 25.1.2010
Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 69Sivu: 70Sivu: 71Sivu: 72Sivu: 73Sivu: 74Sivu: 75Sivu: 76Sivu: 77Sivu: 78Sivu: 79Sivu: 80Sivu: 81