Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2010
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34
34 3. Palvelujentuottaja tai kunnan omana toimintana Hankkimalla avustajapalveluja julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse tai sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Ostopalvelumallissa kunnan on erityisesti otettava huomioon asiakkaan itsemääräämisoikeuteen liittyvät seikat. Kaikkia henkilökohtaisen avun järjestämistapoja voidaan myös yhdistää toisiinsa sekä muihin vammais- ja sosiaalipalveluihin kuten koti- omaishoitoon, jos se on tarkoituksenmukaista henkilön palvelusuunnitelmassa määriteltyyn avuntarpeeseen vastaamiseksi. Myös asumiseen liittyviä palveluja voidaan täydentää henkilökohtaisella avulla, mikäli ne eivät riittävästi turvaa henkilön tarvitsemia palveluja asumispalveluyksikön tai kodin ulkopuolella. Kaikki henkilökohtaisen avun muodot ovat saajalleen maksuttomia palveluja. 3.7 Tulkkipalvelut (Vammaispalvelulaki ja –asetus) Kuntien sosiaalitoimet vastaavat tulkkauspalveluista 31.8.2010 asti. Kela vastaa kuulovammaisten, kuulo- ja näkövammaisten ja puhevammaisten tulkkauspalveluista 1.9.2010 alkaen. Palvelua välittäviä keskuksia tulee viisi eri puolille Suomea. Tulkkipalveluihin ovat oikeutettuja vaikeasti kuulovammaiset, kuulo- ja näkövammaiset sekä puhevammaiset henkilöt. Vaikeasti kuulo- ja näkövammaisen henkilön on mahdollista saada vähintään 360 tulkintatuntia kalenterivuodessa. Muilla tulkkipalveluihin oikeutetuilla laajuus on vähintään 180 tuntia kalenterivuodessa. Opintoihin liittyviä tulkkipalveluja voi kuitenkin saada siinä laajuudessa kuin niitä välttämättä tarvitsee. Tulkkipalveluihin kuuluu muun muassa työssä käymisen, opiskelun, asioimisen ja vapaa-ajan toiminnan vuoksi viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus. Tulkkipalvelu on subjektiivinen oikeus. 3.8 Ylimääräiset vaatetus- ja erityisravintokustannukset (Vammaispalvelulaki ja –asetus) Korvausta ylimääräisistä vaatetuskustannuksista voivat hakea henkilöt, joille vamma tai sairaus aiheuttaa vaatteiden tavanomaista suurempaa kulumista tai jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi voi käyttää kaupasta ostettavia vaatteita tai jalkineita. Pitkäaikaisesti ja säännöllisesti tarvittavan erityisravinnon tai erityisravintovalmisteiden käytöstä aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin voi niin ikään hakea korvausta. Korvauksia on haettava puolen vuoden kuluessa kustannusten syntymisestä. Etuudet ovat määrärahasidonnaisia. 3.9 Päivätoiminta (Vammaispalvelulaki ja –asetus) Päivätoimintaa on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille, joilla vamman aiheuttama toimintarajoite on niin vaikea, että se estää osallistumisen sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan ja joilla ei ole oikeutta kehitysvammalain nojalla järjestettävään päivätoimintaan. Päivätoimintaan on oikeus esimerkiksi silloin, kun toimintakyky on voimakkaasti alentunut useamman eri vamman tai sairauden yhteisvaikutuksen seurauksena. Suurin yksittäinen päivätoiminnan piiriin kuuluva ryhmä ovat henkilöt, joilla on erittäin vaikea mielenterveysongelma. Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille 25.1.2010
Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 69Sivu: 70Sivu: 71Sivu: 72Sivu: 73Sivu: 74Sivu: 75Sivu: 76Sivu: 77Sivu: 78Sivu: 79Sivu: 80Sivu: 81