Sydänliitto
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6
Sydänterveys Suomessa Ravitsemuksella on keskeinen vaikutus suomalaisten sydänterveyteen. Työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on tällä hetkellä enää viidennes siitä, mitä se oli 1970-luvulla. Tämän menestystarinan taustalla ovat parantunut ravitsemus, vähentynyt tupakointi miehillä ja verenpainetasojen lasku. Työikäisen väestön keskimääräinen kolesterolipitoisuus on pienentynyt yli 6,5 mmol/l:sta nykyiseen arvoon 5,3 mmol/l viimeisten 30 vuoden aikana. Tärkeimpinä syinä tähän muutokseen pidetään väestön ruokatottumusten muutoksia: kokonaisrasvan ja erityisesti tyydyttyneen rasvan saannin vähentymistä sekä kasvisten ja hedelmien käytön lisääntymistä. Verenpaine on alentunut vuodesta 1972 lähtien noin 10 mmHg, mutta sen lasku on pysähtynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Ylipaino ja alkoholinkäytön lisääntyminen selittävät laskun pysähtymistä. Väestön lihominen on jatkunut pitkään ja ylipainosta on tullut väestön suurin terveyden riskitekijä. Lihominen on ollut suurinta alle 45-vuotiailla. Nuorten aikuisten painoindeksi on noussut kaikkein selvimmin. Eräänä lihavuuden taustalla olevana tekijänä on lisääntynyt alkoholinkulutus. Tuoreiden tutkimusten mukaan työikäisten suomalaisten painon nousu on pysähtynyt tai kääntynyt jopa lievään laskuun. Lasten ja nuorten lihominen jatkuu edelleen. Leikki-ikäisistä ja alakouluikäisistä noin joka kymmenes ja yläkouluikäisistä noin neljäsosa on ylipainoisia. Tärkeimpinä syinä lasten ja nuorten lihomiseen ovat vähäinen kokonaisliikunta ja huonot syömistottumukset. Ravinnon saannin ja liikunnan tasapainoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kaikissa ikäryhmissä. Pääosin myönteisestä kehityksestä huolimatta sydänja verenkiertoelinten sairaudet aiheuttavat yli 40 % kaikista kuolemista ja ovat yksi yleisimmistä työkyvyttömyyden syistä. Finriski 2007 -tutkimuksen mukaan noin 60 %:lla suomalaisista veren kokonaiskolesterolipitoisuus on edelleen yli suositeltavan 5,0 mmol/l. Kohonnut verenpaine (>140/90) on 62 prosentilla miehistä ja 36 prosentilla naisista. Suomalaismiehistä normaalipainoisia on enää 33 prosenttia ja naisista 48 prosenttia. Lihavia (painoindeksi yli 30) on jo yli 20 prosenttia työikäisistä naisista ja miehistä. ravitsemus Suomessa Valtaosa sydän- ja verisuonisairastuvuuden myönteisistä muutoksista perustuu ruokatottumusten muutoksiin: tyydyttyneen kovan rasvan saanti on vähentynyt ja osin korvaantunut tyydyttymättömällä pehmeällä rasvalla, suolan saanti on vähentynyt ja kasvisten ja hedelmien kulutus on lisääntynyt. Kuitenkin kovan rasvan (tyydyttyneet + transrasvahapot) osuus on vielä liian suuri ja pehmeän rasvan (tyydyttymättömät rasvahapot) liian pieni. Suolan keskimääräinen saanti on edelleen reilusti yli suositusten, kun taas kuidun saanti jää alle suositusten. Sokerin saanti on hieman nykysuosituksia suurempi, mutta osalla väestöä se ylittää reilusti suositukset. Lapsilla ja nuorilla se voi olla osasyynä lihomiseen. 6
Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51