Sydänliitto
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44
Kova rasva Kovaksi rasvaksi lasketaan tyydyttyneet rasvahapot sekä transrasvahapot. Tyydyttyneissä rasvahapoissa on kaikkien hiiliatomien välillä yksinkertainen sidos. Transrasvahapoissa on yksi tai useampi kaksoissidos, mutta sidos on trans-muodossa, mikä tekee rasvahaposta toiminnallisesti tyydyttyneen rasvahapon tavoin käyttäytyvän (Kuva 7). Tyydyttyneet rasvahapot, erityisesti lauriini-, myristiini- ja palmitiinihappo, ovat ruokavalion tärkeimmät veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta suurentavat tekijät. Lyhytketjuiset (< 10 hiiliatomia) rasvahapot ja steariinihappo eivät juurikaan suurenna veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta. Tyydyttyneet rasvahapot suurentavat jossain määrin myös veren HDL-kolesterolipitoisuutta. Niiden kokonaisvaikutus lipidiprofiiliin eli HDL/LDL-suhteeseen on kuitenkin haitallinen, joten niiden saantia tulee vähentää ruokavaliossa. Tyydyttyneet rasvahapot voivat altistaa myös verihyytymän synnylle (trombogeneesille). Ne voivat myös heikentää insuliiniherkkyyttä, suurentaa paastoinsuliinipitoisuutta ja elimistön muodostamia tulehdusteki- jöitä. Jos LDL-kolesterolipitoisuus on suuri tai henkilöllä on todettu sydänsairaus tai diabetes, kovan rasvan tiukempi rajoittaminen (alle 7 E %) on aiheellista. Transrasvahapot suurentavat veren LDL-kolesterolipitoisuutta. Lisäksi ne pienentävät HDL-kolesterolipitoisuutta. Vaikutus on merkittävä, kun transrasvahappojen saanti on runsasta. Kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä, erityisesti monityydyttymättömillä rasvahapoilla pienentää sepelvaltimotaudin riskiä. Pehmeä rasva Pehmeitä rasvoja ovat tyydyttymättömät rasvahapot. Niissä on yksi tai useampi kaksoissidos hiilien välillä cis-muodossa, mikä tekee niistä fysiologisesti juoksevia ja pehmeitä. Omega- eli n-3-rasvahapoissa ensimmäinen kaksoissidos on 3:nnen ja 4:nnen hiilen välissä. N-6-rasvahapoissa se on 6:nnen ja 7:nnen hiilen välissä (Kuva 7). Kertatyydyttymättömistä rasvahapoista yleisin on öljyhappo. Kun öljyhapolla korvataan tyydyttyneitä rasvahappoja, LDL-kolesterolipitoisuus pienenee ja HDLkolesterolipitoisuus pysyy muuttumattomana, joten Kuva 8. Ravinnon.rasvojen.arvioitu.vaikutus.veren.kokonaiskolesterolipitoisuuteen.(A..Keys) Δ veren kolesterolipitoisuus (mg/dl)* = 2,7 Δ SFA – 1,3 Δ PUFA + 1,5 Δ KOL Δ SFA = muutos tyydyttyneiden rasvahappojen saannissa (SFAl E-% – SFAa E-%) Δ PUFA = muutos monityydyttymättömien rasvahappojen saannissa (PUFAl E-% – PUFAa E-%) Δ KOL = muutos ravinnon kolesterolin saannissa (√Koll mg/1000 kcal – √Kola mg/1000 kcal) = alussa, l = lopussa, *mg/dl x 0,0259 = mmol/l a 44
Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51