Sydän 5/2010
Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 57Sivu: 56Sivu: 55Sivu: 54Sivu: 53Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 50Sivu: 49Sivu: 48Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 45Sivu: 44Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 41Sivu: 40Sivu: 39Sivu: 38Sivu: 37Sivu: 36Sivu: 35Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 32Sivu: 31Sivu: 30Sivu: 29Sivu: 28Sivu: 27Sivu: 26Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 22Sivu: 21Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 16Sivu: 15Sivu: 14Sivu: 13Sivu: 12Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 9Sivu: 8
UUTISIA Vaalikeräys sekoitetaan vaalirahoitukseen E nemmistö liittää Vaalikeräyksen puolueiden varainkeruuseen, selviää TNS Gallupin tekemästä tutkimuksesta. Vaalikeräyksen lahjoitukset menevät kuitenkin kokonaan 17 vammais- ja kansanterveysjärjestön hyväksi. Sydänliitto on yhtenä keräyksen järjestäjistä. Edellisten eduskuntavaalien aikana 2007 olimme mukana keräyksessä 268 kunnassa. Lahjoitukset ovat erityisen tärkeitä paikallisyhdistysten toiminnalle. Lipasvahti on tärkeä linkki – Intoa täynnä mietimme uutta ilmettä ja ideoita seuraavaa keräystä varten, kertoo huhtikuussa uutena Vaalikeräyksen projektipäällikkönä aloittanut Erika Mäntylä. – Gallupin tulokset antavat ajattelemisen aihetta. Miten saamme ihmiset tietoisiksi, että lahjoittamalla keräykseen tuet vammais- ja kansanterveystyötä, joka koskettaa meistä jokaista tavalla tai toisella? Seuraava keräys on huhtikuussa 2011 eduskuntavaalien aikana. Syksyllä käynnistyy lipasvahtien ilmoittautuminen. – Lipasvahdit ovat erittäin tärkeä linkki keräyksen käytännön toteuttamisessa, Mäntylä sanoo. – Aion itsekin astua lipasvahdin kenkiin seuraavissa keräyksissä ja suosittelen sitä iästä riippumatta kaikille, jotka kokevat voivansa heittää kortensa kekoon. Lipasvahdiksi voi ilmoittautua, vaikkei olisi järjestön jäsen. Auttaminen alkaa läheltä. ❤ – Gallupista selvisi, että Vaalikeräystä pidetään luotettavana ja reiluna. Haasteenamme ovat 25–35-vuotiaat, jotka ovat jostain syystä skeptisempiä keräyksen suhteen. Viestintää on siis lisättävä, toteaa Erika Mäntylä. Teemme sen yhdessä: Allergia- ja Astmaliitto, Epilepsialiitto, Förbundet De Utvecklingsstördas, Hengitysliitto Heli, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen liitto, Munuaisja maksaliitto, Näkövammaisten keskusliitto, Psoriasisliitto, Sotainvalidien Veljesliitto, Diabetesliitto, Suomen MS-liitto, Suomen Reumaliitto, Suomen Sydänliitto Lisätietoja: www.vaalikerays.fi tai erika. mantyla@vaalikerays.fi Teksti: Marja Kytömäki Influenssa on riskitekijä sydänpotilaalle I nfektiosairauksien merkitys ja asema omana erikoisalana on kasvanut, totesi infektiotautien professori Ville Valtonen jäähyväisluennollaan Meilahden sairaalassa syyskuussa. – Vaikka monet tartuntataudit ovat rokotusten myötä käyneet harvinaisiksi, influenssapandemioita esiintyy edelleen ja ”uusia” mikrobitauteja, kuten HIV, borrelioosi tai koronaSARS, on keksitty. Muun muassa matkailulääketiede on nykyisin tärkeä infektiosairauksien osaalue. Bakteerien aiheuttamia yleisinfektioita ovat lisänneet voimakkaasti väestön ikääntyminen, immuunivastetta heikentävät hoidot, elinsiirrot ja tehohoidon lisääntyminen. Sairaalainfektioiden merkitys ja torjunta on korostunut. Tosin enää ei puhuta sairaalainfektioista vaan terveydenhuoltoon liittyvistä infektioista, sillä puolet infektioista todetaan vasta kotiutumisen jälkeen. Vuonna 2005 lähes kymmenen prosenttia Suomen keskussairaaloiden kaikis- ta vuodeosastopotilaista oli hoidossa terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden takia. Noin 15 prosenttia Meilahden sairaalan vuodeosastopotilaista oli hoidossa ”sairaalainfektion” takia vuonna 2008. – Terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat Suomessa yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyisillä torjuntatoimilla niistä voidaan estää noin 20–30 prosenttia, Valtonen arvioi. Sydäntaudin taustalla tulehdus? Valtosen mukaan infektioilla näyttää olevan huomattava merkitys monien kroonisten sairauksien synnyssä. – Henkilökohtainen hypoteesini on, että kaikki taudit ovat infektiotauteja, Valtonen heittää. – Infektioilla on monimutkainen rooli muiden riskitekijöiden kanssa myös ateroskleroosin syntymekanismissa, mikä on pohjimmiltaan tulehduksellinen sairaus. Usein infektio edeltää ja toimii laukaisevana tekijänä sydäninfarktissa ja aivohalvauksessa. Samoin infektioiden esto rokotuksilla tai niiden hoito mikrobilääkkeillä vaikuttaa positiivisesti monien kroonisten sairauksien esiintymiseen. Vaikeissa infektioissa varhain aloitettu asianmukainen mikrobilääkehoito vähentää merkittävästi kuolleisuutta ja komplikaatioita mukaan lukien sydän- ja aivoinfarktit. Sen sijaan lievemmissä kroonisissa infektioissa mikrobilääkehoidon merkitys on epäselvä sydän- ja verisuonisairauksien vähentämisessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan influenssarokotus vähentää sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä. Ville Valtonen arvioi, että akuutin sydäninfarktin ja aivohalvausten ikävakioitua määrää voitaisiin vähentää 10–30 prosentilla väestön laajamittaisilla influenssa- ja pneumokokkirokotuksilla. Samoin suun parodontiitin hoito laskee CRP-tulehdusarvoa, mikä on eräs tärkeimmistä sydän- ja verisuonitapahtumia ennustavista tekijöistä. Toistaiseksi ei vielä ole suoraa näyttöä siitä, vähentääkö se myös sydän- ja verisuonisairauksia. ❤ 8 Sydän 5 • 2010
Sivu: 8Sivu: 7Sivu: 6Sivu: 5Sivu: 4Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3