Sydän 5/2010
Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 57Sivu: 56Sivu: 55Sivu: 54Sivu: 53Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 50Sivu: 49Sivu: 48Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 45Sivu: 44Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 41Sivu: 40Sivu: 39Sivu: 38Sivu: 37Sivu: 36Sivu: 35Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 32Sivu: 31Sivu: 30Sivu: 29Sivu: 28Sivu: 27Sivu: 26Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 22Sivu: 21Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 16Sivu: 15Sivu: 14Sivu: 13Sivu: 12Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 9Sivu: 8Sivu: 7
PUHEENJOHTAJA Statiinit ja yhteistoiminta syyskokouksen puheenaiheita Matti Uusitupa S ydänliiton syyskokouksessa 26.10. Helsingissä käytiin läpi ajankohtaista statiinikeskustelua. Puheenjohtaja Matti Uusitupa vakuutti, että ei ole olemassa mitään uutta tutkimustietoa, joka olisi muuttamassa suosituksia tai hoitokäytäntöjä. Liiton hallitukseen valittiin vuosiksi 2011–2013 uusina jäseninä terveystieteiden tohtori Johanna Heikkilä Jyväskylästä ja hallintotieteiden tohtori Martti Sinisalmi Porista. Toiselle kolmivuotiskaudelle valittiin pankinjohtaja Ilkka Pehkonen Tampereelta ja lääkintöneuvos Taito Pekkarinen Helsingistä. Sydänliiton puheenjohtajana on vuoden 2010 alusta toiminut professori Matti Uusitupa Kuopiosta. Kahden kolmivuotiskautensa Sydänliiton hallituksessa päättivät nyt ylipalomies Reijo Hirvi Jyväskylästä ja johtajaylilääkäri Heikki Roilas Lappeenrannasta. Syyskokouksessa valittujen lisäksi Sydänliiton hallitukseen kuuluvat professori Jaakko Hartiala, professori Markku Ikäheimo, terveydenhuoltoneuvos Vesa Korpelainen, kansanedustaja Kari Rajamäki, dosentti Ursula Schwab, osastonhoitaja Kaisu Rintala, professori Raimo Kettunen ja filosofian tohtori Kerttu Oikarinen. Kokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011. Liiton jäsenmaksu-osuudeksi vahvistettiin 6,15 euroa. Edellisen jäsenmaksupostituksen viivakoodivirheen takia vuoden 2011 jäsenmaksupostitus sisältää kaikki ne henkilöt, joille vuoden 2011 jäsenmaksuposti lähetettiin. Kokouksen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua myös piirityöryhmän yhteistoiminta- ja osaamiskeskusesityksestä. ❤ Palvelujärjestelmät uuteen uskoon T Naisen Sydän -ohjelman ohjelmapäällikkö Anna-Liisa Rajala kertoi Punainen-kampanjan tavoitteista kampanjahaasteen vastaanottaneelle pääministeri Mari Kiviniemelle Pukeudu Punaiseen -päivänä 23.9. eduskunnassa. asa-arvoinen terveydenhuolto asuinpaikkakunnasta ja varallisuudesta riippumatta on Sydänliiton uudistettavan strategian keskeisenä tavoitteena. Uudistuva terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuksia parantaa palvelujen saatavuutta, mutta palvelut eivät parane pelkillä hallinnollisilla ratkaisuilla. Myös toimintojen uudelleenjärjestely ja uusien toimintatapojen käyttöönotto parantavat palveluja. Tärkeintä on, että potilas saa tarvittavat palvelut oikea-aikaisesti ilman turhaa pompottelua. Kroonisesti sairaan lähipalvelut on turvattava. Erikoissairaanhoidon keskittäminen voi silti olla paikallaan. Kaikkia palveluita ei tarvitse saada edes omassa sairaanhoitopiirissä. Avosydänkirurgia on tyypillinen keskitettävä palvelu. Kun toimenpiteitä tehdään riittävän paljon leikkaavaa lääkäriä kohti, kokemus ja taito säilyvät hyppysissä. Keskittämistä on jo tapahtunut. Elinsiirtoja tehdään vain HYKS:ssa. Siellä on riittävä osaaminen ja keskittäminen takaa hoidon kehittämisen ja tutkimustyön. Silti yhteistyötä muiden sairaanhoitopiirien kanssa tarvitaan myös elinsiirroissa. Suomessa on selviä sairaaloiden välisiä eroja siirtoa varten soveltuvien elimien käyttöönotossa. Kansallista potilasasiakirjajärjestelmää on kehitetty jo yli 10 vuoden ajan, mutta edelleen ollaan hankevaiheessa. Järjestelmä parantaisi selvästi potilasturvallisuutta ja vähäntäisi hoidon kustannuksia ja turhia tutkimuksia. Ongelmaa aiheuttaa, että hajautettu terveydenhuoltojärjestelmämme mahdollistaa jopa yksittäisten terveyskeskusten omia järjestelmiä ilman sairaanhoitopiiritasoistakaan yhteistyötä. Odotan hartaasti kansallista sähköistä sairaskertomusta. Laatuajattelu oli muodissa terveydenhuollossa 2000-luvun alussa. Siitä ei kovin paljon enää puhuta. Pelkkä usko oman työn laatuun ei riitä. Joitakin kansallisia vertailuja kyetään jo tekemään hoitojen kustannusvaikuttavuudesta ja tuottavuudesta, mutta kattavaa järjestelmää hoitojen laadusta ei ole. Laadun seuranta edellyttää toimivaa laatujärjestelmää, jossa myös hoidon tulokset ovat näkyvillä. Mahdollisuus valita hoitopaikka paranee uuden terveydenhuoltolain myötä. Jo tässäkin syystä on tärkeä kehittää hoidon laadun raportointia. Monet uskovat, että kilpailu parantaa laatua ja alentaa kustannuksia. Näin yksinkertainen asia ei ole. Kilpailu voi johtaa myös potilasvalintaan. Helpot tapaukset kyllä hoidetaan, mutta kuka vastaa päivystyksestä ja vaikeimmista ja kalleimmista hoidoista? Ne jäävät vääjäämättä julkiselle terveydenhuollolle, jonka toiminta tulee turvata myös uudessa toimintaympäristössä. Siirtyminen monikanavaisesta terveydenhuollon rahoituksesta kohti kansallista terveysrahastoa on selvittämisen arvoinen avaus.❤ Kuva: Tapani Romppainen Sydän 5 • 2010 7
Sivu: 7Sivu: 6Sivu: 5Sivu: 4Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3