Sydän 5/2010
Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 57Sivu: 56Sivu: 55Sivu: 54Sivu: 53Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 50Sivu: 49Sivu: 48Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 45Sivu: 44Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 41Sivu: 40Sivu: 39Sivu: 38Sivu: 37Sivu: 36Sivu: 35Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 32Sivu: 31Sivu: 30Sivu: 29Sivu: 28Sivu: 27Sivu: 26Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 22Sivu: 21Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 16Sivu: 15Sivu: 14Sivu: 13Sivu: 12Sivu: 10Sivu: 11
PÄÄSIHTEERI Tor Jungman Sydänpotilaat väliinputoajia S ydänpotilaiden kuntoutus on todettu vaikuttavaksi toiminnaksi. Mitä nopeammin pystytään puuttumaan sepelvaltimotautikohtauksen saaneen elintapoihin, sitä parempi mahdollisuus on välttyä uudelta kohtaukselta ja ennenaikaiselta kuolemalta. Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan liikunnan tai ruokavalion saattaminen kuntoon vähensi uuden sairastumisen tai kuoleman riskiä noin 15 prosenttia ja molemmissa muutoksissa onnistuminen 50 prosenttia verrattuna niihin, jotka eivät tehneet näitä elintapamuutoksia. Tupakoinnin lopettaminen vähensi uuden sydänkohtauksen vaaraa 43 prosenttia. Aiemmissa tutkimuksissa elintapamuutosta tukeva kuntoutus on vähentänyt kuolleisuutta sydäninfarktin jälkeen 58 prosenttia ja uuden infarktin vaaraa 28 prosenttia. Vaikuttavuudesta huolimatta Suomessa ei ole tarjolla systemaattista sydänkuntoutusta kuin vajaalle kymmenelle prosentille sepelvaltimopotilaista. Periaatteessa sydänpotilaiden kuntoutus kuuluisi julkiselle terveydenhuollolle, mutta sitä ei juuri toteuteta. Syitä on useita: lyhyet hoitoajat erikoissairaanhoidossa, resurssipula perusterveydenhoidossa, lääkäreiden tietämättömyys sydänkuntoutuksen vaikutuksista ja kuntoutuspalvelujen tarjonnasta, kuntoutuksen puuttuminen hoitoketjuohjeistuksista sekä asiakaslähtöisyyden ja kokonaishoidollisen asenteen puuttuminen. Kuntoutus on nähtävä osaksi hyvää hoitoa. Ilman sitä hoito jää kesken eikä täytä hyvän hoidon kriteerejä vaikka itse ”temppu” olisi tehty kuinka hyvin tahansa. Kelan järjestämä harkinnanvarainen kuntoutus kuntoutuslaitoksissa on mahdollista vain pienelle osalle sydänpotilaista: Kela kuntouttaa työikäisiä ja suurin osa sydänpotilaista on jo eläkeiässä. Kelan kuntoutus vaikeavammaisille taas on säädelty sellaiseksi, että harva sydänpotilas täyttää nämä vaikeavammaisuuden kriteerit eli saa vähintään korotettua hoito- tai vammaistukea. Kela ei järjestä kuntoutusta harvinaisille sydän- potilasryhmille eikä kuntoutuslaitoksissa olisi siihen osaamistakaan. Kela järjestää kuntoutusta sydänlapsille yhteistyössä Sydänlapset ja -aikuiset ry:n kanssa. Kelan kuntoutuksesta oikeastaan vain ammatillinen kuntoutus voi koskea tasapuolisesti myös sydänpotilaita. Koska Kelan kuntoutus on niin tarkoin rajattua eikä julkinen terveydenhuolto järjestä sydänkuntoutusta, sydänpotilaat ovat järjestelmässä väliinputoajia. Sydänliitto on RAY:n tuella ja omilla resursseilla jo vuosia täyttänyt tätä kuntoutuksen vajetta. Liitto järjestää ns. kolmannen vaiheen kuntoutusta, jonka tavoitteena on selviytyä arjessa sairauden kanssa loppuelämän ajan. Sydänliitto järjestää kuntoutusta eniten sepelvaltimotautipotilaille, vajaatoimintapotilaille ja sydänleikkauksen jälkeen, mutta myös kardiomyopatiapotilaille, sydänsiirrokkaille, periytyviä rytmihäiriösairauksia sairastaville ja aorttapotilaille. Lisäksi järjestetään muutamia erikoiskursseja, kuten perhekursseja ja kursseja sairaudesta toipumiseen. Harvinaisia sairauksia sairastaville, mm. sydänsarkoidoosipotilaille, järjestetään ammattilaisten ohjaamia vertaistapaamisia. Kurssit ovat luonteeltaan ns. tietokuntoutusta tai sopeutumisvalmennusta ja hoidonopetusta. Sepelvaltimotautia sairastavilla pääpaino on elintapamuutoksissa ja omahoidon opetuksessa, muilla sydänpotilailla sairaudesta riippuen myös elämänhallinnassa, mielialatekijöissä ja jopa terveyspalvelujärjestelmässä toimimisessa. Vertaistuella on kaikissa potilasryhmissä suuri rooli. Sydänliitto on ollut viime vuosina määrällisesti suurin sydänkuntoutuksen järjestäjä. Sydänjärjestön tehtävänä ei ole korvata julkista järjestelmää eikä se ole mahdollistakaan vuosittaisen rahoituksen puitteissa. Eduskuntavaalien lähestyessä yksi keskeisistä esille nostettavista asioista tulee olla hoitoketjujen toimivuus myös kuntoutuksen osalta. Kuntoutus on kiistatta osa hyvää hoitoa. ❤ Sydän 5 • 2010 11
Sivu: 11Sivu: 9Sivu: 8Sivu: 7Sivu: 6Sivu: 5Sivu: 4Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3