Sydän 1/2010
Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 59Sivu: 58Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 55Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 52Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 49Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 36Sivu: 35Sivu: 34Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 30Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 22Sivu: 21Sivu: 20Sivu: 19Sivu: 18Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17
rytmihäiriösairaus. Sen oireita ovat rasituksen aiheuttamat rytmihäiriöt ja niistä johtuvat tajuttomuuskohtaukset ja äkkikuolemat. Sairauden oireet alkavat tavallisimmin kouluiässä tai nuoruudessa, harvoin alle kouluikäisillä. Sairaus johtuu sydämen sähköisen toiminnan poikkeavuudesta. Sairauteen ei liity rakenteellisia sydänvikoja. Oireyhtymä on perinnöllinen. Rytmihäiriösairaus vaatii aina hoitoa. Suomessa potilaita on todettu tähän mennessä runsaat sata. Brugadan oireyhtymä Brugadan oireyhtymä on harvinainen vakavien rytmihäiriöiden ja äkkikuolemien aiheuttaja. Rytmihäiriökohtaukset ilmenevät yleensä levossa tai nukkuessa. Ensimmäiset oireet tulevat usein 40 vuoden iässä. Sairaus johtuu sydämen sähköisen toiminnan poikkeavuudesta. Oireyhtymä on perinnöllinen. Hoitona on rytmihäiriötahdistimen asennus, kun rytmihäiriön vaara arvioidaan suureksi. Suomessa sairautta esiintyy alle yhdellä kymmenestä tuhannesta. Perinnöllisille metabolisille kertymäsairauksille ja rytmihäiriösairauksille on yhteistä lähisukulaisten tutkimisen tärkeys! Kun oireettomat sairauden kantajat löydetään ajoissa, voidaan ehkäistä vakavien elinvaurioiden syntyä tai hengenvaarallisia rytmihäiriöitä. Valtimoterveyttä kaikille -seminaarikiertue vauhdissa Tampereelta marraskuussa käynnistynyt sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn Valtimoterveyttä kaikille -seminaarikiertue etenee seuraavaksi Vaasaan 28.1.2010. Valtimoterveyttä kaikille -projektin tavoitteena on ehkäistä tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä aivoverenkiertohäiriöitä ja levittää Kansallisen diabetesohjelman Dehkon ja sen D2D-projektin sekä Suomalaisen Sydänohjelman tuottamia hyviä malleja ja ideoita valtakunnalliseen käyttöön. Mallit ja suositukset esitellään laajalla seminaarikiertueella kuntapäättäjille, terveydenhuollon johdolle sekä hoidon, ravitsemuksen ja liikunnan ammattilaisille. Kiertueen järjestävät sosiaali- ja terveysministeriö/Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto. Kiertuepaikkakunnat ja lisää tietoa löytyy osoitteesta www.diabetes.fi. Harvinaiset-päivä 28.2. Harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien ja tutkijoiden välinen yhteistyö on teemana tämänvuotisessa Harvinaiset-päivässä 28. helmikuuta. Teemapäivän tapahtumassa Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla saa tietoa tutkimuksesta ja voi tutustua mm. siihen, millaista olisi sairastaa harvinaisia tauteja ja millaisia apuvälineitä on käytettävissä. Maailmanlaajuisen teemapäivän tapahtumista tiedotetaan Harvinaisetpäivän tiedotussivustolla www.rarediseaseday.org sekä osallistuvien toimijoiden ja maiden omien kanavien kautta. Teemapäivä on perustettu Eurooppalaisen harvinaisyhdistysten kattojärjestön, Eurordisin (www.eurordis.org) aloitteesta. Harvinaiset-verkosto (www.harvinaiset.fi) on kuudentoista sosiaali- ja terveysalan toimijan yhteistyöverkosto, joka tekee työtä harvinaisten sairausja vammaryhmien hyväksi. Harvinaiset.fi-sivusto toimii linkkinä satoihin diagnoosi- ja vertaistukitietoihin, toimii harvinaisryhmiin liittyvien ajankohtaisasioiden tiedotuskanavana sekä harvinaistoimijoiden ja heidän järjestämiensä tapahtumien esittelysivustona. Aortan dissekaatiot ja aneurysmat Aortan ja sen haarojen sairauksia aiheuttavat synnynnäiset syyt, rappeuttavat tai tulehdukselliset sairaudet. Tavallinen valtimokovettumatauti ja kohonnut verenpaine ovet tärkeimpiä aortan seinämää rappeuttavia tiloja, muita aiheuttajia ovat Marfanin oireyhtymä ja idiopaattinen annuloaortaalinen ektasia. Tulehduksia aiheuttavat sekä bakteerit että jotkut reumasairaudet. Aortan seinämän vaurioituminen johtaa sen laajenemiseen (aortan aneurysma) tai seinämän repeämiseen pitkittäin kaksikerroksiseksi (aortan dissekaatio) ja vaarana on aortan repeäminen. Nousevan aortan dissekaatio johtaa kuolemaan ilman kirurgista hoitoa 60 prosentilla potilaista. Laskevan aortan dissekaation tai pienen aortan aneurysman hoitona voi olla pelkästään tarkka verenpaineen ja muiden riskitekijöiden hoito ja sairauden seuranta röntgentutkimuksin tai suunniteltu ei-kiireellinen leikkaus. Suomessa todetaan vuosittain noin tuhat vatsa-aortan aneurysmaa ja 150 aortan dissekaatioita. Matti Äyräpään palkinto Jorma Viikarille Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Matti Äyräpään palkinto myönnettiin Lääkäripäivillä sisätautiopin professori Jorma Viikarille. Jorma Viikari on tehnyt uranuurtavaa tutkimustyötä sepelvaltimotaudin riskitekijöistä erityisesti lapsilla ja nuorilla. Viikari on ollut tärkeä johtohahmo LASERI-tutkimuksessa, joka on tällä hetkellä suurin ja systemaattisimmin organisoitu lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijöihin liittyvä pitkäkestoinen seurantatutkimus Suomessa. 1980 käynnistyneessä tutkimuksessa on seurattu noin 3 600 lasta ja nuorta viiden yliopistosairaalan alueilta. Seurantatutkimukset on tehty 3–6 vuoden välein, viimeisin vuonna 2007. Projektin sisällä pystytään nykyään mittaamaan, miten lapsuus- ja nuoruusajan riskitekijät vaikuttavat valtimoiden rakenteeseen ja toimintaan yli 20 vuotta myöhemmin. Viikari on ollut alusta alkaen myös STRIP-tutkimuksen johtoryhmän jäsen. Molemmat tutkimukset ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet kansainvälisiin lasten ja nuorten dyslipidemian tutkimus- ja hoitosuosituksiin. Sydän 1 2010 17
Sivu: 17Sivu: 13Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 10Sivu: 9Sivu: 8Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4