Sairaanhoitaja 8/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9
Suomen JBI yhteistyökeskus Best Practice Sheet – JBI-suositus Joanna Briggs Insituutissa (JBI) laadittu ja Suomen JBI yhteistyökeskuksessa käännetty suositus perustuu aiheesta koottuun parhaaseen mahdolliseen tutkimusnäyttöön. Aikuisten sydänsairauksien riskitekijöitä on mahdollista vähentää hoitajajohtoisilla interventioilla Hoitotyön suosituksessa kuvataan menetelmät, joiden avulla hoitajavastaanotolla voidaan vähentää sydänsairauksien riskitekijöitä sekä terveillä että sydän- ja verisuonisairauksiin sairastuneilla aikuisilla. Vaikuttavat sairaanhoitajien käyttämät menetelmät sydänsairauksien riskitekijöiden ehkäisemiseksi ovat: yksilöllinen terveydentilan arviointi, elintapoihin liittyvä neuvonta ja opastus, terveyskasvatus, seuranta ja motivoiva haastattelu. Erityisiä painopistealueita sairaanhoitajien käyttämissä menetelmissä olivat tupakoinnin lopettaminen ja alkoholinkulutuksen vähentäminen sekä painonpudotusohjelmat. Käytettyjen menetelmien vaikuttavuutta arvioitiin mittaamalla potilaan verenpainetta, alkoholinkulutusta, kolesterolitasoja, ruokavalion muutoksia, liikunnan määrää, tupakointitilanteita ja potilaan painoa. Lisäksi arvioitiin potilaan ahdistuksen ja masennuksen kokemuksia. Hoitajajohtoiset menetelmät parantavat terveystuloksia sepelvaltimotaudin hoidossa ja riskitekijöiden vähentämisessä. Ahdistukseen ja masennukseen, elämänlaatuun, yleiseen terveydentilaan ja elintapoihin (myös ruokavalio ja liikunta) liittyvät tulokset kohenivat. Hoitajajohtoiset menetelmät vaikuttivat suotuisasti myös angina pectoriksen vakavuuden vähenemiseen, verenpaineeseen, kolesterolitasoihin, lääkitysaikataulujen noudattamiseen ja elintapojen muutoksiin. Suosituksen keskeinen sanoma • Hoitajavastaanottotoiminta voi vähentää sydänsairauksien riskitekijöitä terveillä aikuisilla, samoin kuin aikuisilla, joilla on todettu sydänsairaus tai joilla tiedetään olevan sydänsairauksien riskitekijöitä. • Hoitajavastaanottotoimintaa kannattaa hyödyntää erityisesti verenpaineen hoidossa, kolesterolitason alentamisessa, ruokavalion muuttamisessa ja liikunnan lisäämisessä. • Hoitajainterventioiden pitkäaikaiset hyödyt voidaan nähdä joissakin tuloksissa, kuten ruokavalion muutoksissa ja kolesterolitasoissa, kun taas toisissa, esim. tupakoinnin lopettamisessa, ne eivät olleet ratkaisevia. Tarvitaan tutkimusta siitä, kuinka hoitajavastaanottotoimintaa voidaan parhaiten tukea, jotta terveydentilan paranemista kuvaavat tulokset ovat pysyviä. • Hoitajainterventioiden kustannusvaikuttavuutta suhteessa yleislääkäreiden antamaan tai sairaaloissa annettavaan neuvontaan tulee tarkastella jokaisen terveydenhoitojärjestelmän kohdalla erikseen. Suosituksen soveltuvuus Suomessa Hoitajavastaanotoilla toimivat sairaanhoitajat voivat hyödyntää suositusta etenkin sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden ohjauksessa. Lisäksi suositus ohjaa sepelvaltimotaudin riskitekijöiden varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen sekä tukemaan riskitekijöitä lisäävien elintapojen muutosta. Suosituksen käännöksestä ja sen soveltuvuudesta vastasivat Kaisa Haatainen dosentti, palvelualueylihoitaja, filosofian tohtori Kliiniset tukipalvelut, Kuopion yliopistollinen sairaala Virpi Kemppainen projektikoordinaattori, terveystieteiden tohtoriopiskelija Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto -hanke 2009–2011, Kuopion yliopistollinen sairaala Mari Kiema sairaanhoitaja, vajaatoimintahoitaja, terveystieteiden maisteriopiskelija Kuopion yliopistollinen sairaala www.joannabriggs.edu.au. www.hotus.fi Sairaanhoitaja – Sjuksköterskan | 8/2011 | vol 84 9
Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60