Pomo 2/2010
Sivu: 36Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 29
Pelolla johtaminen – asiantuntijoiden kokemuksia johtajuudesta T yöolobarometrien perusteella Suomessa on työpaikkakiusaamista eniten Euroopassa. Työpaikkakiusaaminen määritellään henkisen väkivallan muotona ”pitkään jatkuvana ja toistuvana sortamisena, mitätöintinä ja niiden kaltaisena kielteisenä käyttäytymisenä, jonka kohteena ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi”. Työpaikkakiusaaminen pitää sisällään pelolla johtamisen tunnusmerkkejä, joita ovat mm. sosiaalinen eristäminen, maineen tai aseman loukkaaminen, työnteon vaikeuttaminen, suulliset ja kirjalliset uhkaukset, sukupuolinen häirintä ja ahdistelu. Erityisen ikävää on, että tutkimusten mukaan monet näistä pelolla johtamisen tavoista ilmenevät samanaikaisesti ja vahvistavat toinen toisiaan. Työntekijöiden huono kohtelu synnyttää pahimmillaan lamaannuttavaa pelkoa, minkä seurauksena asiantuntijoiden osaaminen jää vajaakäyttöön. Samoin johtajuuden merkittävimmät hyödyt kuten tuki, arvostus ja luottamus jäävät saavuttamatta. Hyvä, kannustava johtajuus on tärkeimpiä työorganisaatioiden uudistumisen elementtejä. Vuosien 2008 ja 2009 välisenä aikana suomalaiset asiantuntijat kirjoittivat tutkimusryhmämme pyynnöstä 101 vapaamuotoista tarinaa kokemuksistaan johtajuudesta omassa työyhteisössään internetissä sähköisellä tiedonkeruualustalla www.panoptika.fi. Näiden tarinoiden perusteella työyhteisön ilmapiiri muuttuu vihamieliseksi suhteellisen helposti, ja pelon tunne näyttää olevan kovin usein läsnä esimies-alaissuhteissa. Kirjoittajat kuvaavat pelkoa negatiivisena ilmiönä, joka vähentää sisäistä motivaatiota ja sitoutumista työyhteisön tavoitteisiin sekä huonontaa yhteistoimintaa. Äärimmillään pelko lamaannuttaa työn- tekijät, estää sekä osaamisen esilletuomisen että yksilöiden ja organisaation oppimisen. Tarina-aineiston perusteella pelon kokemukset syntyvät niissä murtumakohdissa, joissa asiantuntijoiden työhön liittyvät ihanteet rikkoutuvat. Asiantuntijoilla – ja työntekijöillä yleensäkin – on runsaasti ihanteita siitä, miten hyvä työyhteisö toimii ja miten he haluavat itseään kohdeltavan työpaikalla; he arvostavat tasa-arvoista kohtelua, hyvää käyttäytymistä ja omaa osaamistaan ja haluavat edesauttaa työyhteisön tavoitteiden saavuttamista. Vaikka pelottelua ilmeneekin useissa työpaikan ihmissuhteissa, pelko ja johtajuus näyttävät kietoutuvan vahvasti yhteen – eniten pelottelevat työyhteisöjen esimiehet. Tarinaaineiston kirjoittajat luonnehtivat työpaikkakiusaamisen ja huonon johtamisen seurauksena syntyvää pelon ilmapiiriä erityisen haitalliseksi, ja se näyttää johtavan sellaisten torjuntamekanismien käyttöön, jotka vääristävät havaintoja ja heikentävät ongelmanratkaisukykyä. Pelon ilmapiirissä syntyy helposti uhkakuvia työyhteisön tulevasta kehityksestä. Pelko vähenee, kun asioista saadaan tietoa ja omaa pelkoa opitaan hallitsemaan. Millaisia vaihtoehtoja pelolla johtamiselle voidaan tarjota? Johtajuus on merkittävin työyhteisöjen uudistumisen liikkeelle paneva voima. Uudistuminen edellyttää kuitenkin hitaasti kehittyvää oivaltavuutta muutosten tarpeellisuudesta, toinen toistemme näkemysten kunnioittamista ja arvostamista. Kiivastahtinen, lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävä johtajuus saavuttaa harvoin uudistumisen edellyttämää työilmapiiriä. Asiantuntijaorganisaatioissa johtajuutta tarvitaan juuri yhteistoiminnallisuuden ja siihen liittyvän inhi- millisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseen ja vaalimiseen. Pelolla johtamisessa huomio kiinnittyy yksittäisten suoritusten ja prosessien valvontaan sen sijaan että johtajuudella vaikutettaisiin innostuneen ja työntekijöitä energisoivan työilmapiirin luomiseen. 2007–2010 Suomen Akatemian ja Työsuojelurahaston rahoittamissa tutkimushankkeessa Johtajuus, valta ja pelko (Leadership. power and fear; LEAR) tutkitaan työpaikkakiusaamisen, huonon johtajuuden ja pelolla johtamisen ilmenemismuotoja suomalaisissa asiantuntijaorganisaatioissa. Lear-tutkimushanke, Johtamistieteiden laitos, Tampereen yliopisto Yhteystiedot: http://lear.uta.fi marja.eriksson@uta.fi Marja Eriksson KTT, dosentti (ma professori, lehtori) Tampereen yliopisto, Johtamistieteiden laitos. pomo 2/10 | 29
Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 28Sivu: 27Sivu: 26Sivu: 25Sivu: 24Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 20Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 17Sivu: 16Sivu: 15Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 11Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 8Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 5Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 1Sivu: 2