Pomo 1/2010
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25
moni pysty. Sitä on kyettävä soveltamaan, ajateltava, etsittävä ydintä ja taas sovellettava.” Ahdon mielestä jokaisen on osallistuttava johtamiseen. ”Väitän, että meidän mallimme on tänä päivänä sellainen, että kaikki ovat riippuvaisia toisistaan. Päämittaritkin ovat sellaisia, ettei niitä pysty yksin täyttämään. On ymmärrettävä, mitä toisilla on meneillään.” Hän myöntää, että isommissa yrityksissä – etenkin monikansallisissa – on väkisinkin paljon byrokratiaa, kupongin täyttämistä ja raportointia. ”Sitä voi olla jopa turha kyseenalaistaa, täytetään vain ne kupongit. Mutta ei meidän pidä itse lähteä sille tielle. Ei teetetä kuponkeja, vaan ihan yksinkertaisesti töitä.” Hyvä kunnianhimo Ahto muistuttaa, että johtajan tehtävä on johtaa – ei konsultin. ”On älytön ajatus, että kun havaitaan firmassa jotain parannettavaa, johto palkkaa konsultin. Konsulteilta voi kysyä neuvoa, mutta työ pitää tehdä itse. Ja jos on niin kiire, ettei ehdi, niin pitää vakavasti miettiä, mikä se oma duuni on.” Ylimmän johdon tehtävä on yrityksen ytimen rakentaminen – visiot, strategiat, arvot ja kilpailuedut. ”Jos näistä laistetaan, yrityksen muilla tasoilla ajaudutaan helposti samaan: on niin kiire saada aikaan hyvä palaverimylly, ettei ehdi tehdä omalle tontille oikeasti kuuluvia asioita”, Ahto lataa. Hyvä kunnianhimo on Ahdon mielestä sitä, että on vakuuttunut – mieluiten perustellusti – kyvyistään ja ideoistaan ja haluaa levittää niitä laajemmalle. Mutta jos valta vetää puoleensa, vaikka ominaisuudet eivät johtajaksi soveltuisikaan, on käytävä jaakobinpainia itsensä kanssa. Fujitsun esimiesakatemioissa toimitusjohtaja korostaa, että esimiesuralle ryhtyminen ei saa olla palkinto. Ongelmat, vaikeudet ja ristiriidat ovat juuri niitä asioita, joita esimiehen pitää hoitaa, ja hyvin. Vastapainona on kuitenkin vaikuttamisen mahdollisuus, joka suurenee koko ajan. ”Se on se, mistä pitää nauttia: mahdollisuus tehdä itse enemmän, osallistua suurempiin asioihin, tuoda omat ajatukset laajemmalle foorumille ja saada niitä eteenpäin. Kyllä ikävätkin rutiinit jaksaa hoitaa, kun vastapainoksi saa sen hyvän vaikuttamisen.” Yrityskulttuuri ja luottamus Fujitsun henkilöstöstä melkoinen osa työskentelee ulkoistussopimusten myötä muissa yri- tyksissä. Miten yrityskulttuuria pidetään yllä? ”Meiltä löytyy yllättävän hyviä esimerkkejä. Äskettäisen henkilöstökyselyn perusteella meillä on erinomaisia esimiehiä, joiden alaiset ovat hajallaan eri yrityksissä ja eri paikkakunnilla. Silti he kokevat olevansa meidän firmassa ja ovat ylpeitä siitä. He tietävät, mikä on firman kulttuuri, mitä heiltä odotetaan ja miten meillä käyttäydytään”, Yrjänä Ahto kertoo. Yrityskulttuurin rakentaminen edellyttää luottamusta. Luottamus on ansaittava, mutta on myös osattava luottaa. ”Johtamisen ydintä on kyky kerätä ympärilleen porukka, johon voi aidosti luottaa.” Luottamus ei kuitenkaan edellytä virheettömyyttä. ”Luottamus menetetään vain tietoisella tekemisellä. Jos ei saa tehdä virheitä, lähestytään pelolla johtamista ja ajaudutaan aivan väärille urille.” Aina on varaa parantaa Virheettömyydellä ei myökään synny innovaatioita. Fujitsun toiminnassa ja toimintakentässä innovatiivisuudella on suuri merkitys. "Johtajan tehtävä on johtaa – ei konsultin." ”Luovuus on ennen kaikkea kovaa työtä”, sanoo toimitusjohtaja Ahto. Ideoita ei voi odotella eikä ihmisiä jaotella luoviin ja muihin. Koko ajan on tehtävä systemaattista työtä pienten parannusten löytämiseksi. Sieltä joukosta ne isotkin asiat, innovaatiot, löytyvät. ”Keskeistä on tehdä porukalla, kerääntyä yhdessä miettimään, miten jotain asiaa parannettaisiin. Johdon tehtävä on luoda sellaista kulttuuria, että tätä tehdään systemaattisesti.” Ensimmäinen happotestaus pitää Ahdon mielestä tulla aina ihmiseltä itseltään. ”On pyrittävä katsomaan asiaa eri näkökulmista ja käytön kannalta. Jos ajatus ne läpäisee, sitä kannattaa lähteä esittämään eteenpäin ja jalostamaan.” Uutta ei myöskään synny ilman vuorovaikutusta. Mutta miten meidät suomalaiset sitten saa puhumaan, jakamaan ja osallistumaan? ”Pienissä ryhmissä ihmiset kyllä puhuvat. Vaikka perusajatus olisi miten hyvä, keskustelu jalostaa sitä. Kaikkien ääntä pitää kuunnella ajatuksella – ei niin, että kun on kuunneltu kaikkien piipitykset, tehdään niin kuin minä sanon. Johtamishommissa on aina se riski, että suuret egot jättävät toiset varjoonsa.” Johtaja siis tarvitsee myös nöyryyttä. ”Kyllä toisten näkemyksiä on kyettävä arvostamaan ja hyväksymään, että on paljon minua fiksumpia ihmisiä.” Ahto muistuttaa, että oma näkemys on kyettävä asettamaan vaakalaudalle ja samalle viivalle muiden kanssa. ”Mutta pitää myös pystyä tekemään se päätös, että minun ajatukseni on silti paras”, hän virnistää. Vaikka Suomen Fujitsu on osa kansainvälistä konsernia, se on silti melko itsenäinen toimija. Miten se onnistuu? ”Sekin lähtee ajattelun ja kyseenalaistamisen kulttuurista. Me emme alistu saneluun. Kun meille tulee ohjelmia ja julkilausumia, katsomme ne, perehdymme niihin ja hyödynnämme sen missä on järkeä. Jos ei ole, sanomme sen.” Ahto pitää vastuuttomana sellaista sokeaa toimintaa, että viisaus tulisi jostain muualta. ”Meillä on halu tehdä fiksuja asioita fiksusti. Henkilökohtaisesti tuskin innostuisin, jos täällä vain toteutettaisiin muualla annettuja käskyjä.” Yrjänä Ahdon mielestä kyseenalaistaminen karsii toiminnasta turhan mystiikan ja hienostelun. ”Niin järjestelmät kuin organisaatiorakenteetkin voivat olla yksinkertaisia ja selkeitä. Aina on varaa yksinkertaistaa. Itse bisnes kun ei ole niin kauhean monimutkaista: tulos on tulot miinus menot.” *) TE-arvosana, 4–10, on Talouselämän oma tunnuslukuyhdistelmä, jonka komponentteja ovat sijoitetun pääoman tuotto, omavaraisuusaste ja gearing. Tunnuslukujen arvot on jaettu kymmeneen luokkaväliin ja pisteytetty. Yrityksen saamista pisteistä on laskettu painotettu keskiarvo, jossa sijoitetun pääoman tuoton kerroin on 2 ja kahden muun tunnusluvun kerroin 1. Painotettu keskiarvo on normitettu kouluarvosana-asteikolle ja näin on saatu TE-arvosana. • pomo 110 | 25
Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36