Pomo 1/2010
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16
›› kuin vaikutukset pahenevat. Lean-periaatteen ’kerralla kuntoon aina ajoissa’ noudattaminen on helppoa pienessä organisaatiossa, mutta ajatuksen tärkeys pitäisi tiedostaa myös verkostotaloudessa.” Pohjola näkee parantamisen varaa etenkin hankintatoimen prosesseissa. ”Esimerkiksi laskun käsitteleminen saattaa maksaa enemmän kuin itse lasku. Työmäärästä riippuen prosesseissa on säästetty 15–20 prosenttia, kun asia on saatu kerralla kuntoon, eikä sitä tarvitse tehdä moneen kertaan.” ”Ketjun toimivuus joutuu pian koetukselle julkisessa hankintatoimessa, sillä keväällä 2009 tehty hallituksen periaatepäätös vaatii, että suurin osa julkisista hankinnoista on kestävän kehityksen mukaisia vuoteen 2015 mennessä.” Vastuullinen toimitusketju 2000-luvun suuria haasteita yrityksille on vastuu kestävästä kehityksestä. ”Viimeiset 20 vuotta on juostu kvartaaliajattelun perässä. Siihen pitää tulla muutos. On nähtävä pidemmälle – nyt tarvitaan vastuullisuutta”, Tuula Pohjola evästää. Vastuulliseen liiketoimintaan Pohjola laskee talous-, ympäristö-, henkilöstö-,– joka käsittää laajemmin sosiaalisen vastuun – ja kulttuurinäkökulmat. Pohjolan mielestä Lean-ajattelun mukainen asioiden ennakointi pitäisi ottaa taloudellisen näkökulman lisäksi entistä huomattavasti vahvemmin mukaan myös ympäristöasioihin ja sosiaalisiin puoleen. ”Yhdenkään eurooppalaisen pörssiyhtiön maine ei kestä esimerkiksi sitä, että sen ketjusta löytyy lapsityövoimaa. Toisaalta etenkin palveluja tuottavien toimitusketjujen kohdalla on vaikea saada selvyys jokaisen alihankkijan toiminnasta. Jo pelkkä kysely voi 'pelästyttää' osan toimijoista korjaamaan tilanteen. Ja jos on ”Viimeiset 20 vuotta on juostu kvartaaliajattelun perässä. Siihen pitää tulla muutos.” vahvoja epäilyksiä, pitää mennä paikan päälle tarkistamaan tilanne.” Pohjolan mukaan hyvän johtamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Yhteistyökumppaneina ja verkoston jäseninä on yhä useammin ihmisiä, jotka tulevat täysin eri kulttuuriperimästä kuin itse. ”Euroopassa on kohta huutava työvoimapula osaavista ihmisistä. Meille tulee työvoimaa maista, joissa ei ole ollut demokraattista perimää, tasavertaisuuden mallia, tai joissa korruptio ja lahjonta on maantapa. Silloin tarvitaan hyviä johtamismenetelmiä.” Hyvät johtamismenetelmät pitävät sisällään eettisesti oikeat ratkaisut. ”Yritysten pitäisi lisätä eettistä tehokkuutta”, kiteyttää Pohjola. Aikaan otollinen? Lean kehittyi toisen maailmansodan jälkeisessä Japanissa, jossa oli huutava pula lähes kaikesta. Yhteiskunnan tila on tukenut matkaa, jossa hukan eliminointi ja kustannustehokkuus ovat avainasemassa. ”Länsimaissa tulemme olemaan tämän laman jälkeen hyvin erinäköisiä. Suomella ei ole enää varaa tuotantoon, joka ei ole kustannustehokasta. Jotta tuotanto ylipäätään säilyisi täällä, on omaksuttava uusi ajattelutapa. Jotain voimme tehdä oma-aloitteisestikin”, painottaa Kaisa Sariola. ”Se, mikä toimii Japanissa, ei välttämättä sovi suomalaiseen organisaatiokulttuuriin. Jottei synny pyöreitä palikoita neliöreikiin -ilmiötä, pitää ajattelumallia soveltaa suomalaiseen tapaan. Japanissa on perinteisesti ollut elinikäisiä työsuhteita, meillä enää harvemmin. Ihmisten sitouttaminen osaksi oppivaa ja kehittyvää organisaatiota on meillä erilaista.” ”Yritys voi olla oppiva organisaatio toimialasta riippumatta, mutta jokaisen on luotava menestyksen reseptinsä itse”, Sariola summaa. • 16 | pomo 110
Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36