Pomo 1/2010
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10
›› ten tämä ymmärrettiin tai miten se toimisi paremmin. Ylimmän johdon pitäisi kuulla, kuunnella ja aloittaa uusi keskustelukierros.” Se, ketkä organisaatiossa lasketaan strategeiksi, pitäisi Tienarin mielestä miettiä kokonaan uudelleen. ”Se ei saisi olla vain ylin johto, sillä keskijohto ja asiakaspinnassa toimivat ihmiset näkevät maailman muuttumisen todennäköisesti etunenässä.” Utopia ja realismi Nykyjohdolla on jatkuvasti useita samanaikaisia haasteita. ”Toisaalta pitäisi saada organisaatiosta kaikki irti – tehokkuutta, joustavat prosessit, ennustettavaa ja kannattavaa toimintaa tässä ja nyt – toisaalta osata luoda uusia avauksia ja areenoita, saada aikaan tiloja, joita ole vielä olemassa. Ja molemmat taistelut pitäisi voittaa”, Luoma kuvailee johtajan arkea. ”Tämä juuri on sitä globaalia taloutta”, Tienari täydentää. ”Moni johtaja tietää oikein hyvin, miten johtaa niin, että ihmisillä olisi hyvä olla, mutta hän ei joko pysty tai uskalla.” Johtaja on puun ja kuoren välissä. Painetta tulee omistajilta ja sijoittajilta, kilpailijat tekevät samaa pienemmillä kustannuksilla. ”Johtajan ja esimiehen työ siinä välissä on todella vaikeaa, ja globaalin talouden lain- alaisuudet vaikeuttavat sitä entisestään.” Luomalle tilanne on tuttu käytännön koulutus- ja konsultointitilanteista. ”Ei organi- saatioissa ole kysymys ymmärryksen puutteesta. On kuitenkin voimia, joiden vuoksi nyt on toimittava näin. Sitä toisenlaista aikaa ei vain tunnu tulevan.” Tienari muistuttaa, että liike-elämässä johtajuus on kuitenkin aina yhdessä tekemistä. ”Liiketoiminnassa on olemassa organisaatio ja selkeästi määritelty porukka. Johtajuus on tällaisissa yhteyksissä aina yhteistoiminnallista.” ”Kyllä minäkin näen, että johtajuus ja siihen kytkettävät piirteet ovat enemmän organisaation ominaisuuksia kuin yksittäisten ihmisten toimintaa suhteessa muihin”, Luoma vahvistaa. Kuka johtaa ketä? Johtaminen ei voi enää myöskään rajoittua vain siihen juridis-hallinnolliseen kokonaisuuteen, joka periaatteessa pysyy omissa näpeissä. ”Sekä johtaminen että organisaatio on määriteltävä uudelleen – mitä kaikkea sillä oikein tarkoitetaan. Olisiko parempi puhua ekosysteemistä tai systeemistä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen”, Mikko Luoma kysyy. ”Ja mikä silloin on johtamisen paikka”, pohtii Juuti. ”Yhteisiin tahtotiloihin ei voi pakottaa mahtikäskyjen kautta”, Tienari jatkaa. Juutin mielestä menestymisen tarve on yhteisössä. ”Huono johtaminen ei kykene viestimään, mihin pitäisi mennä, vaikka sillä näkemys olisikin. Ristiriitaisiin viesteihin ei uskota. Sen sijaan hyvä johtaja pystyy saamaan symboliikan ja viestin sellaiseksi, että se paisuu, laajenee, menee eteenpäin.” Kun organisaatioita aikaisemmin leimasi käskyvalta, tehtäväjohtaminen, ulkoistami- ”Hyvä johtaja pystyy saamaan symboliikan ja viestin sellaiseksi, että se paisuu, laajenee, menee eteenpäin." 10 | pomo 110
Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36