Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Johtamisen asialla Kasvuvaiheen ja laskukauden johtamisella on kummallakin haasteensa. Miten ne vaikuttavat johtamisoppeihin? Teksti Virve Airola Kuvitus Veera Tiainen ” Jokaisen työntekijän pitäisi yksilötasolla olla strategi”, vastasi Stanfordin yliopiston johtamisen professori Robert Burgelman syksyllä Suomen-vierailunsa yhteydessä Helsingin Sanomissa kysymykseen, pitääkö yrityksen muuttaa strategiaansa talouden laskusuhdanteessa. ”Jos ei onnistu näkemään, mitä arvoa työllään luo yritykselle, on syytä päätellä, että jossain vaiheessa työpaikka eliminoidaan.” Tämän hetken Suomessa sanoilla on vielä syksyäkin enemmän painoa. Rajut irtisanomiset vaikeina aikoina kertovat kuitenkin Burgelmanin mielestä siitä, että yrityksen johto ei ole hyvinä aikoina hoitanut asioitaan kunnolla. Hän varoittaa houkutuksesta karsia vaikeina aikoina kaikki ylimääräinen ja keskittyä ydintoimintoihin. Vaarana on uusiutumiskyvyn menetys. Ikkunat auki uuteen ”Tietyt opit voimistuvat tiettyinä aikoina, mutta mikä tahansa kehitys on turmiollista, jos se viedään liian pitkälle. Lamakin on itse asiassa seurausta yhdenlaisen johtamismallin leviämisestä yli yhteiskunnan sektorirajojen.” Pauli Juuti puolestaan tarkasteli suhdanteiden vaikutusta JTO:n oman aineiston valossa vertaamalla vuosien 1991–93 laman aineistoa 2000-luvun puoliväliin. Yhteiskunnallisesti on eletty muutos hyvinvointiyhteiskunta-ajatuksesta globaaliin kilpailuajatteluun. Organisaatioissa ovat hierarkkiset mallit antaneet sijaa verkostomaisille alihankinta- ja ydinosaamisorganisaatioille. Ihmiset ovat kouluttautuneet enemmän ja pidemmälle. Johtamisesta on tullut yhä suuremmassa määrin ammatti. Onko siis johtaminen kehittynyt vai tarve johtamiseen kasvanut? ”Aineistosta näkyy selvästi, että etenkin muiden arviointi johtamisesta on muuttunut myönteisempään suuntaan”, Juuti vastaa. Johtamiselle on koko ajan enemmän tilausta. Työelämään tulevat sukupolvet haluavat tietää, miten heidän pitäisi toimia ja minkälaista ohjausta he esimieheltä saavat. ”Kun menee hyvin, organisaatiolla nähdään olevan arvoa ja toimitaan sillä olevien sääntöjen puitteissa. Pitkä lama taas voi murentaa organisaation ja johtamisen arvoperustaa”, Juuti vertaa. Ihmisillä on hyvinä aikoina kapasiteettia hoitaa muutoksia omatoimisesti. Johdon toi- ”Uudelle johtamiselle on nyt ikkuna auki”, sanoo työkseen johtamista pohtiva JTO:n toimitusjohtaja Mikko Luoma. ”Muiden arviointi johtamisesta on muuttunut myönteisempään suuntaan.” pomo 109 | 9
Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32