Pomo 1/2009
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28
Pintaa syvemmälle Oppimisfilosofia auttaa aikuista kehittymään T yöelämän muutokset asettavat työssä käyville jatkuvan kehittymisen ja uuden oppimisen vaatimuksia. Alasta riippuen voivat työntekijän tai asiantuntijan omaksumat tiedot, taidot ja ajattelumallit vanheta hyvinkin nopeasti. Omaa ammattitaitoa on jatkuvasti uudistettava. Organisaatioiden edellytetään toimivan oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti, jotta ne menestyisivät nyt ja tulevaisuudessa. Kaikki organisaatiot ovat ”virtuaalisia”, ne eivät siis itsessään opi. Organisaatioissa tarvitaan oppimiskykyisiä ja -haluisia työntekijöitä ja asiantuntijoita, joilla on, ei vain monenlaista osaamista, vaan myös kykyä tuottaa uutta tietoa yhdessä muiden kanssa. Organisaatiossa tarvitaan myös ammattitaitoisia ja oppimiskykyisiä johtajia, jotka mahdollistavat organisaatiossa tapahtuvan oppimisen, siis osaavat johtaa organisaatiossa olevaa ja syntyvää osaamista. Uuden oppimisessa tai vanhan poisoppimisessa keskeiseksi muodostuu kunkin henkilön sekä halu että kyky kehittyä ja uudistua ammatillisesti. Oppiminen on jatkuva prosessi, ei kertaluonteinen yksittäinen suorite tai tapahtuma. ”Jatkuva” tarkoittaa voimakasta ja kestävää halua oppimiseen, käytännössä myös sitä, että arvostaa oppimista. Ammatillisessa kasvussa jatkuva oppimisprosessi voi tarkoittaa esimerkiksi kouluttautumista, jotta pystyy tekemään nykyistä työtään entistä paremmin. Se voi tarkoittaa myös taitojen kehittämistä, jotta pystyy varautumaan työn muuttuviin vaatimuksiin. Joskus se voi tarkoittaa uudelleenkouluttautumista eri ammattiin tai työtehtäviin joko nykyisessä organisaatiossa tai toisaalla. Jatkuva oppiminen on tunnusomaista monimuotoiselle uralle, joka voidaan määritellä osaamisen kasvuksi. Työelämässä tapahtuva (informaalinen) oppiminen poikkeaa joiltakin osin niin sanotusta (formaalista) kouluoppimisesta. Yhteistä on oppimisen sosiaalinen luonne, opitaan toisten kanssa. Työelämässä korostuu oman työkokemuksen myötä syntyvä mahdollisuus tiedon ja osaamisen arvioivaan pohdintaan (reflektointiin) ja toisilta oppimiseen, esimerkiksi mestari-kisälli, työpaikkaohjaus, mentorointi, työnopastus jne. Työelämässä tarvitaan myös sellaista johtamista, joka luo tällaisia toimintamalleja suosivaa organisaatiokulttuuria (ilmapiiriä) ja resursoi sitä esimerkiksi järjestämällä siihen tarvittavaa aikaa. Oppimisessa tapahtuu tiedon ja osaamisen siirtämistä. Nykyään tätä siirtämistä ei niinkään nähdä tiedonsiirtona, JTO:n oppimisfilosofia: Käytännönläheistä yhdessä oppimista Perustehtävänsä mukaisesti JTO:n asiantuntijat ovat mukana ihmisten ja organisaatioiden kehittämisessä oppimisen ja muuttumisen mahdollistajina, tukijoina ja kumppaneina. Oppimista edistävät oppimisympäristöt ja monipuoliset oppimismenetelmämme tukevat yksilöitä ja työyhteisöjä muuttuvan työelämän ammatillisissa haasteissa. Tapamme toimia perustuu tasavertaiseen avoimeen dialogiin. Tähän pyrimme sekä talon sisäisissä että asiakasprosesseissamme. vaan uuden oppimisen ja käytäntöön soveltamisen prosessina. ”Siirtäminen” ei siis ole valmiin tietopaketin lähettämistä, siihen sisältyy valmius uuden oppimiseen tulevaisuudessa. Koska maailma on kompleksisempi ja osaaminen ammattialaspesifimpää, siirtyminen tuotetaan uusissa ympäristöissä ja uusissa tilanteissa – tietoa sovelletaan. Myös tietämys itsessään on kompleksisempaa, mistä johtuen tarvitaan asioiden entistä syvempää ymmärrystä. Kun ennen ratkottiin ongelmia, nyt ratkotaan moniongelmia. Yhden menetelmän ratkaisut eivät enää toimi. Työssä pitkään toimineella muodostuu myös niin sanottua äänetöntä tai hiljaista, kokemuksellista tietoa. Sen siirtyminen uusille työyhteisön jäsenille on haasteellista. Jos siirtämistä ei tapahdu, asiantuntija voi viedä organisaatiosta poistuessaan mukanaan korvaamatonta tietoa, mahdollisesti kilpailijan käyttöön. Oppiminen nähdään nykyään yhteisöllisenä prosessina. Ryhmissä tai tiimeissä työskenneltäessä tarvitaan yhteisten tavoitteiden ja menetelmien pohtimista, suunnittelua ja uudelleen rakentamista, jotta edes syntyisi toimiva tiimi ja että toivottu tiimidynamiikka toimisi. On osattava hyödyntää eri henkilöillä olevaa erilaista osaamista optimaalisesti yhteisten päämäärien ja tulosten hyväksi. Vaikka vahvat ryhmät koostuvatkin vahvoista yksilöistä, on siirryttävä yksilöllisyyttä korostavasta ajattelusta kollektiivisuuteen, jaetun asiantuntijuuden toimintamalliin, jossa voi tapahtua kollektiivista oppimista, motivoitumista ja tietoisuutta. Yksin oppimalla ja omaa tietoa panttaamalla ei synnytetä uutta luovaa tietoa eikä innovaatioita yhteiseen käyttöön. Yhdessä opittaessa tuotamme sekä oppimisen että yhteisen sosiaalisen todellisuutemme, kulttuurin. Kun yhdessä tuottamamme 28 | pomo 109
Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32