Omakotilehti 1/2012
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8
Ajan hermolla ▶▶▶ Rakennusten energiamääräyksillä ohja taan energiatehokkuuden parantamiseen ja sitä kautta päästöjen pienenemiseen. Energiantuotannon päästöjä ohjataan muilla toimilla kuten päästökaupalla. Kaukolämmölle valittuun hyvään kertoi meen vaikuttaa se, että koko Suomen kau kolämmöstä valtaosa (yli 75 %) tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Nyt valittu sähkön kerroin 1,7 on selvästi pie nempi kuin Euroopassa tyypillinen kerroin 2,5. Tällä on haluttu korostaa suomalaisen sähköntuotannon edistyksellisyyttä ja tehokkuutta. Rakentamismääräyksissä käytettävät ker toimet kannustavat käyttämään kaukoläm pöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettiä ja maalämpöä. Energiamääräyk set on mahdollista täyttää useilla erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa sähkölämmi tyksessä oleva matalaenergiatasoinen, takal la varustettu pientalo täyttää vaatimukset. 5. c) Miten hirsitalot ja suojellut talot huomioidaan korjausrakentamis vaatimuksissa? Lähtökohtana on suunnitelmallisen kiinteistönpidon edistäminen ja energia tehokkuuden kytkeminen osaksi tehtäviä korjaus ja uusimistoimenpiteitä. Suojeltujen rakennusten asema ei ole muuttumassa. Myös suojeltujen rakennus ten energiatehokkuutta voidaan parantaa korjaus, uusimis ja muutostöiden yhtey dessä suojelun tavoitteita vaarantamatta. Hirsitaloa, kuten kaikkia olemassa olevia rakennuksia on tarkasteltava rakennuksen ehdoilla kokonaisuutta arvioimalla. Energiatehokkuuden parantaminen ole massa olevassa rakennuskannassa tehtävän suunnitelmallisen kiinteistönpidon yhtey dessä on paljon muutakin kuin julkisivujen lisälämmöneristys. 6. Miten energiakorjausten avustusjär jestelmää kehitetään pitkäjänteisesti ja miten turvataan puolueeton energiate hokkuusneuvonta pientaloasukkaille? Energiakorjausten avustusjärjestelmä on osa laajempaa korjausavustusjärjestelmää, ja sitä kehitetään mahdollisimman pitkä jänteisesti ja tavoitteellisesti samalla pyrkien selkeyttämään ja yksinkertaistamaan sitä. Jo tänä vuonna on luovuttu eräistä avus tusten käyttötarkoituksista. Merkittävästi tilanteeseen vaikuttaa myös valtiontalouden tilanne, minkä vuoksi korjaus ja energia avustuksiin varatut määrärahat ovat supistu neet olennaisesti. Avustusten myöntämistä on jo pitänyt ja tulee jatkossakin sopeuttaa uudelle, aikaisempaa matalammalle määrä rahatasolle. Alhaisemman tason vuoksi avustusprosentit voivat myös jäädä huomat tavasti alle enimmäisavustusten määrän. Jatkossa energiaavustuksia on tarkoi tus myöntää edelleen asuintaloille, joissa siirrytään uusiutuvan energian käyttöön. Ensi vuotta varten selvitetään hallitus ohjelmakirjauksen mukaisesti mahdollisuus muuttaa nämä avustukset tarveharkintai siksi. Tarkoituksena on muuttaa avustusten myöntämisperusteita niin, että avustettavilla lämpöpumpuilla tulee olla EU:n ympäristö merkki, vastaava muu ympäristömerkki tai muu selvitys tällaisen merkin kriteerien täyt tymisestä. Kun taloudellisten kannusteiden käyttö ei entisessä laajuudessaan ole enää mah dollista, aikaisempaa merkittävämpään asemaan nousevat muut energiatehokkuu den edistämiskeinot, kuten puolueettoman tiedon saannin varmistaminen kulutus valintoja tehtäessä. Useat eri tahot ovatkin jo ilahduttavasti vastanneet kuluttajien tiedontarpeeseen. Laajemmin korjausrakentamista ja myös energiatehokkuuden parantamista tukemaan ympäristöministeriö avasi noin vuosi sitten kiinteistönomistajille suunnatun Korjaus tieto.fiportaalin. Korjausneuvojien toimin nan ja verkostoitumisen tukemiseksi käyn nistettiin korjausneuvonnan hakupalvelu. Suomeen ollaan myös kehittämässä valtakunnallisesti kattavaa energianeuvon nan järjestelmää, joka parantaisi kuluttajien mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa luotettavaa ja puolueetonta tietoa oman energiankäyttönsä tehostamiseen niin asumisen, rakentamisen kuin liikkumisen kin osalta. Motiva Oy toimii eri toimijoita yhdistävänä koordinaatiokeskuksena. 7. Miten omakotitaloalueille kehitetään lähiöprojektien kaltaisia hankkeita? Erityisesti kerrostalovaltaisten asuinaluei den segregaatio on tämän hetken polttava ongelma varsinkin pääkaupunkiseudulla. Segregaation ja huonoosaisuuden kasau tumisen torjunta on suurin ja itseäni eniten lähellä oleva teema, joka on saanut myös eduskunnassa vastakaikua. Tähän on nyt toden teolla puututtava ja saatava aikaan ihan oikeasti laajempia poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Kyse ei ole ainoastaan asu misesta, vaan myös työttömyydestä, perus turvan tasosta, terveydestä, koulutuksesta ja maahanmuuttajien kotoutumisesta. Omakotiasuminen on yksi asumis muodoista ja monen suomalaisten valinta, tai ainakin haave. Kaikkia erilaisia asumis muotoja tarvitaan turvaamaan tasapainoi set asuntomarkkinat ja ihmisille mahdol lisuus valita heidän elämäntilanteeseensa parhaiten sopiva asumismuoto. Kaupunki seuduilla on tärkeää turvata erilaisten asu mismuotojen toteuttamismahdollisuudet ja monipuolinen asuntotuotanto. Kuopion Saaristokaupunki toimii hyvänä esimerkkinä alueesta, jossa erilaisia asumismuotoja on onnistuneesti sekoitettu toisiinsa. Segregaation ehkäiseminen on tällä hal lituskaudella jo hallitusohjelmassakin nos tettu tärkeäksi toimintaalueeksi. Pahim min segregoituneita alueita ovat tavallisesti vuokratalovaltaiset kerrostaloalueet, eikä tilanne omakotitaloalueilla ole päässyt koskaan tällaisiin mittasuhteisiin. Monilla vanhemmilla omakotivaltaisilla alueilla tarvitaan myös peruskorjaustoimen piteitä kuten kerrostalokannassakin, mutta asukkaiden ja talon omistajien mahdolli suudet vaikuttaa rakennusten kuntoon ja asuinympäristöönsä ovat kuitenkin parem mat kuin vuokrataloissa, eivätkä sosiaaliset ongelmat ole päässeet samalla tavalla kasau tumaan. Valtion toimissa joudutaan miettimään, mistä päästä aloitetaan ja mitkä ovat kaik kein kiireisimpiä toimenpiteitä. Myös talou dellinen tilanne on tällä hetkellä varsin haas tava, eikä taloudellisia panoksia riitä joka paikkaan. Tällä hallituskaudella ei siis ole tulossa erillistä ohjelmaa omakotialueiden kehittämiseksi, mutta kaikki asuinalueiden kehittämiseen kohdennettavat toimet hyö dyttävät kaikkia alueiden asukkaita. Segre gaation ehkäisemisessä on kyse yhteiskun tavastuusta, eikä tässä asiassa voi viivytellä enää hetkeäkään. ■ 8 omakotilehti 1–2 • 2012
Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 69Sivu: 70Sivu: 71Sivu: 72