Omakotilehti 1/2012
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7
2. Miten asumiskustannusten nousua hillitään ja kustannukset pidetään kohtuullisina? On totta, että korkeat asuntojen hinnat, käyttövastikkeet ja vuokrat ovat jo haaste monelle kotitaloudelle. Asumisen hintaan kohdistuu paineita monelta eri taholta yhteiskunnassa. Asumisen hinta erityisesti kasvukeskuksissa on tällä hetkellä korkea, ja tämä vaikeuttaa kotitalouksien mahdollisuuksia asua siten kuin he toivoisivat. Kasvukeskuksissa yhtenä syynä asumisen korkeaan hintaan on se, että tarjolla olevia asuntoja on liian vähän suhteessa niiden kysyntään. Tämä johtaa siihen, että asuminen muuttuu jatkuvasti kalliimmaksi. Lisäksi kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat nousseet huomattavasti ja nousevat edelleen. Asumisen kustannuksia nostaa kaikkialla Suomessa ja kaikissa asumismuodoissa esimerkiksi energia- ja sähkökustannusten kasvu. Näiden nousu yhdessä muiden kustannusnousujen kanssa merkitsee huomattavaa kasvua hoitomenoihin. Suuri osa asunnoista, niin omakotitaloista kuin kerrostaloistakin, on tulossa peruskorjausikään, mikä lisää korjauskustannusten kasvua väistämättä. Valtion tukitoimenpiteiden tarkoituksena on nimenomaan pyrkiä auttamaan tavallisten, pienituloisten kotitalouksien mahdollisuuksia asua heidän toiveensa ja tarpeensa täyttävissä asunnoissa. Korjausten ollessa ajankohtaisia valtio voi myöntää korjausavustuksia, joilla esimerkiksi voidaan parantaa asuntokannan esteettömyyttä muun muassa rakentamalla hissejä olemassa olevaan rakennuskantaan. Lisäksi energiaavustusten avulla voidaan parantaa asuinrakennusten energiataloutta. Lisäksi valtio pyrkii lisäämään kohtuuhintaista vuokraasuntotuotantoa kasvukeskuksissa, jotta sen aiheuttamat paineet asumishintaan saataisiin poistettua. 3. Miten pientaloasumista Suomessa edistetään? Asumisen laadun parantaminen on keskeinen osa asuntopolitiikkaa ja sillä on hyvin monia ulottuvuuksia. Asumislaatuun liittyy tavoite hyvästä asumisesta. Hyvä asuminen taas määräytyy jokaisen kansalaisen henkilökohtaisten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, poistaa pitkäaikaisasunnottomuus sekä edistää kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen. Ympäristöministeriön asettama asuntopoliittinen työryhmä julkisti helmikuun puolessavälissä ehdotuksensa valtioneuvoston asuntopoliittiseksi ohjelmaksi. Tällä ohjelmalla on tarkoitus luoda tarkempia suuntaviivoja hallituksen asuntopolitiikalle, ja siinä esitetään erilaisia toimenpide-ehdotuksia sekä ehdotukset niiden rahoituksesta. Nämä ehdotukset koskevat valtion tukitoimia asuntomarkkinoiden tasapainottajana, ja on esitetty toimenpiteitä muun muassa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon turvaamiseksi, asuntokannan kehittämiseksi kasvukeskusten ulkopuolella sekä erityistä tukea tarvitsevien asuinolojen parantamista ja asuinalueiden eheyttä. Näiden avulla pyritään aikaansaamaan kestävää ja pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa, jonka keskeisenä perusajatuksena on ottaa huomioon asumisen laadun kehittäminen sekä ihmisten konkreettiset asumistoiveet ja -tarpeet. Pientaloasuminen on osana useita asuntopoliittisen toimenpideohjelman hankkeita: sillä on liittymäpintoja muun muassa niin asuinalueiden eheyden kuin myös energiatehokkuuden parantamiseen liittyviin kysymyksiin. Konkreettisesti kunnat ovat kuitenkin oleellisessa roolissa pientaloasumisen edistämisessä. Kunnilla on mahdollisuus huomioida pientaloasuminen kaavoituksessa ja maankäytössään kuitenkin huolehtien samalla eheästä yhdyskuntarakenteesta. 4. Miten turvataan riittävä tonttitarjonta pientalorakentamiselle? Riittävä tonttitarjonta pientalotuotantoon kuten muuhunkin asumiseen edellyttää kunnalta pitkäjänteistä ja aktiivista maankäyttöpolitiikkaa. Riittävä kunnan raakamaavaranto mahdollistaa suunnitelmallisen kaavoituksen ja tonttien luovuttamiselle kunnallistekniikan ja palvelujen rakentamisen kannalta tarkoituksenmukaisen vaiheistuksen. Esimerkiksi Oulu on tällä toimintatavalla kyennyt luovuttamaan vuosittain jopa useita satoja omakotitontteja. Kuntien välinen yhteisymmärrys yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteista on tärkeää kaikilla kaupunkiseuduilla. Jos asemakaavoitettu tonttivaranto on riittävä keskuskaupungin lisäksi myös sen kehyskunnissa, tarve asemakaava-alueiden ulkopuolelle suuntautuvalle lieverakentamiselle pienenee. Helsingin seudulla ja eräillä muilla suurilla kaupunkiseuduilla yhteistä näkemystä yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteista pyritään vahvistamaan ns. MAL-aiesopimuksilla, joissa sovitaan seudun maankäytön, asuntotuotannon ja liikennejärjestelmän lähivuosien tavoitteista. 5. a) Onko uudet rakennusmääräykset täyttävistä eristeratkaisuista ja muista ratkaisuista riittävästi kokemusta, jotta voidaan välttyä kosteus- ja homeongelmien lisääntymiseltä? Kenellä on vastuu epäonnistuneista ratkaisuista? Rakennusten eristystasoihin eivät heinäkuussa voimaan tulevat uudet määräykset tuo lisävaatimuksia, vaan vaatimustaso säilyy lähes vuoden 2010 määräysten tasolla. Siirtyminen kokonaisenergiavaatimuksiin vie kuitenkin rakennusten energiatehokkuussuunnittelun uudelle tasolle ja samalla kannustaa koko rakennusalaa kehittymään. Energiamääräykset vaativat aikaisempaa huolellisempaa suunnittelua ja rakentamista, mikä luo ainakin hyvät edellytykset myös laadun paranemiselle. Määräyksillä ei kuitenkaan koskaan voida taata virheettömyyttä, aivan kuten liikenteen nopeusrajoituksilla ei voida taata sitä, ettei joku ajaisi ylinopeutta. Hyvä suunnittelu, toteutus ja toteutuksen valvonta ovat avainasemassa, jotta saavutetaan hyvä lopputulos. Oikein suunniteltu, rakennettu ja ylläpidetty energiatehokas rakennus nimenomaan ehkäisee kosteus- ja homeongelmia. 5. b) Uudet rakennusmääräykset ovat osaltaan epätasapuolisia eri lämmitysmuotojen osalta. Mitä epäkohdille aiotaan tehdä? Uusissa rakennusmääräyksissä on eri energiamuodoille annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojen käyttöä. Energiamuotojen kertoimien taustalla ovat muun muassa vuosittaiset tilastot Suomen energiatuotannosta ja niiden avulla määritetyt kokonaisprimäärienergiakertoimet. 1–2 • 2012 omakotilehti Outi Järvinen/KL ▶▶▶ 7
Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 69Sivu: 70Sivu: 71Sivu: 72