Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Juuri nyt Teksti Tarja Västilä Kuva Sarri Kukkonen Vesi kielelle ja vatsa täyteen! Omakotiasujien joukosta löytyy todellisia herkkumaakareita ja kotikokkeja. Omakotiherkku-kilpailun reseptisatoa voi vapaasti hyödyntää ja pistää padat porisemaan. Omakotiherkku-kilpailu ei ihan jokaista kotikokkaajaa innostanut – ilmeisesti keittiön salaisuudet halutaan pitää omana tietona. Kisaan osallistuneista ruokaohjeista valikoitui neljän kärki, ja reseptien lähettäjät saavat kirjapalkinnon. Kiitos mukana olosta ja mukavista tarinoista ohjeiden ohessa! kuussa, ja ne halkeilivat jo kypsyessään. Vantaalainen Riitta Liljander kisaili myös kärkipaikasta: hänen luumu-omenahillonsa Eeva Salonen arvioi todelliseksi gourmettason herkuksi. – Meillä on vain yksi omenapuu, yksi luumupuu ja yksi kirsikkapuu sekä marjapuskia, mutta joinain vuosina satoa tulee tästä vaatimattomasta puutarhasta niin paljon, että kellarin varajääkaappi täyttyy hilloista, hyytelöistä ja jopa omenaviinistä. Viime syksynä kokeilin ensimmäisen kerran mustaherukkalikööriäkin, jota sitten jouluna maisteltiin. Riitta harmittelee, että voittoisaa hilloa tuli ennen joulua tehtyä vain yksi annos. – Muutoin olisi saanut purkilliset lahjaksi ystäville. Hillo on tosi herkkua, joka sopii erinomaisesti nautittavaksi suolakeksien ja juustojen kanssa. Keittoa ja hilloa Kärkikaksikon ruokaohjeet olivat niin tasaväkisiä, että voittaja piti arpoa. Onnetar valitsi porilaisen Hilkka Juholan Ruokatorstai-kirjan saajaksi. Juhola taituroi tomaattikeiton, jota kilpailun päätuomari Eeva Salonen piti yksinkertaisuudessaan erittäin hienona ohjeena. – Mies lähti mökille, minä jäin kotiin ja päätin kokeilla tomaattikeittoa. Katsoin keittokirjasta, mutta sovelsin omista aineista. Ja siitä tuli niin hyvää! Keitto ei kaipaa juustoa eikä kermaa, paahdettu leipä ja lasi maitoa sen sijaan täydentävät ruokaa mukavasti, kertoo Hilkka. Puolisokin sai oman osansa mökiltä palattuaan – ja söi kuulemma kolme lautasellista. Seuraavan satsin sopankeittäjätär säilöi ja vei purkit viileään kellariin odottamaan herkuttelua. Keittoon käytetyt pensastomaatit Hilkka oli kasvattanut avomaalla. – Kaivoin kasvimaalle ojan, johon pistettiin pihamaan reunustalta niitettyä kasvustoa, muun muassa nokkosia ja takiaisia. Peitin rikkaruohot mullalla ja laitoin taimien alle mansikkamuovin. Myöhemmin kesällä rautaiset kaaret pitivät kasvuharson ylhäällä. Tomaatteja alkoi olla runsaasti elo-syys- Marmeladia ja pataa Kaksi muuta kirjapalkinnon saajaa ovat hankolainen Lisbeth Hellman ja mynämäkeläinen Irma Sirkiä. Lisbethin tomaattimarmeladi oli peräisin nuoruusvuosilta elintarvikekaupasta, jossa hän työskenteli ja jossa asiakkaat ja myyjät vaihtoivat ruokaohjeita keskenään. – Kokeilin jo aikoinaan ohjetta, mutta nyt kun on oma piha ja kasvihuone, tulee tehtyä kaikenmoista. Marmeladia voi käyttää lihan kanssa sekä paahtoleivän, puuron tai ohukaisten päällä. Irman pata puolestaan syntyi kokeiluna jo 1980-luvulla, kun kurpitsa, sipuli, villiomenat ja valkosipuli kasvoivat omalla tontilla. – Lisäksi perunoita ja kunnon ruisleipä, kyytipojaksi sopii vaikka kotikalja. ■ 26 omakotilehti 1–2 • 2012
Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 69Sivu: 70Sivu: 71Sivu: 72