Omakotilehti 1/2012
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12
▶▶▶ vuosikymmenen liitto otti osaa rakennuslain uudistamiseen. Vuosituhannen vaihteessa voimaan astuneessa uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa liiton panos oli huomattava. Aktiivisuus vaikutti jäsenkuntaan: 90-luvulla liiton jäsenmäärä kaksinkertaistui 42 000 jäseneen. Jäsenistö sai myös oman päivänsä, sillä liitto lanseerasi Omakotipäivän vuonna 1998. Omakotiliiton edunvalvonta oli aktiivista koko 2000-luvunkin. Rakentamista koskeva lainsäädäntö ja kaavoitus, energiakysymykset, verotus, ympäristöasiat ja postinkanto olivat keskeisiä asioita toiminnan agendalla. Järjestipä liitto myös ideakilpailun jokamiestalon suunnittelusta – aloitteentekijänä oli silloinen puheenjohtaja Lea Sarkameri. Omakotitalkkaritoiminnan aloittamisesta hattua voi nostaa Porin omakotiyhdistysten puheenjohtajalle Kalle Pietilälle, joka oli mukana edistämässä vuonna 2001 käynnistettyä asumisapuhanketta. Liitto palkitsi Pietilän Omakotiteko-tunnustuksella kaivatusta yhteiskunnallisesta toiminnasta. Liiton edustajat vierailivat liikenneministeri Ole Norrbackin puheilla 90-luvun alussa. Pöydälle pistettiin postiasiat. Vaikka historia haviseekin 65 vuoden verran, Suomen Omakotiliitto jatkaa entisiä, hyväksi havaittuja polkuja. Juhlavuonnakaan ei heittäydytä laakereille: omakotiasuminen, liiton 266 omakotiyhdistystä ja 75 000 jäsentä tarvitsevat kattojärjestön, joka valvoo etuja, pitää huolta ja antaa neuvoja. Liiton voimavara on jäsenistössä, joka vaalii kansallisvarallisuutta, supisuomalaista talkooperinnettä ja yhteiseen hiileen puhaltamista. ■ Lähde: Oma tupa, oma lupa, Suomen Omakotiliitto 1947–2007, Omakotiliikkeen ja -rakentamisen sekä pientaloasumisen historiaa ja kehitysvaiheita, kirj. Pentti Lampi. Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 MAALÄMMÖN TÄYSTEHOINEN PIKKUJÄTTILÄINEN Lämpöässä Vs tuottaa lämpimän käyttöveden ja lämmityksen samanaikaisesti ilman sähkövastusta ja aiheuttamatta sähkötehopiikkiä. Edullisesti tuotettua lämmintä käyttövettä riittää isommallekin saunaseurueelle. Maalämpöjärjestelmää on mahdollista hyödyntää ilmanvaihtojärjestelmään yhdistettynä talvella ulkoilman esilämmitykseen ja kesällä asuintilojen viilennykseen. Moduulikokoinen ja astianpesukonetta hiljaisempi laitteisto voidaan sijoittaa vaikkapa kodinhoitohuoneeseen. www.lampoassa.fi 12 omakotilehti 1–2 • 2012
Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 69Sivu: 70Sivu: 71Sivu: 72