Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19▶▶▶ Monessa Euroopan maassa investointeja tuuli- tai aurinkovoimaan tuetaan toisin kuin Suomessa. Esimerkiksi Saksassa tuottajille maksetaan syöttötariffin mukainen korvaus ylimääräisestä, valtakunnan verkkoon siirretystä sähköenergiasta. Lisäksi sähkö on Saksassa selvästi kalliimpaa kuin Suomessa, mikä parantaa tuulivoiman kilpailukykyä. – Meilläkin takaisinmaksuaika voisi puolittua, jos sähkön hinta nousisi viidenneksen ja pienet tuottajat pääsisivät mukaan syöttötariffiin. Nyt ylimääräinen sähkö siirretään verkkoon ilman minkäänlaista korvausta. Tuulivoimala ei häiritse Hautalan idyllistä pihapiiriä. Tuulienergiaa käytetään omakotitalon lämmittämiseen. Kohti omavaraisuutta Pientuulituulivoiman kilpailukykyyn vaikuttaa osaltaan rakennustekniikan kehittyminen. Vuonna 2012 voimaan astuvien uusien rakentamismääräysten mukaan rakennuksen kokonaisenergiakulutukselle on asetettu enimmäismäärä (esim. 150 kWh/m2/vuosi). Omakotitalot voivat aiempaa helpommin päästä energiantuotannossa omavaraisuuteen, jos uusien pientalojen ulkovaippa eristetään entistä paremmin. – Jos sähkölämmitteinen omakotitalo kuluttaa nyt 20 000–25 000 kWh lämmitykseen ja käyttösähkönä, voi tarve pian puolittua. Silloin ollaan lähellä tilannetta, että omakotitalo pystyisi tuulivoimalla ja siihen yhdistetyllä aurinkosähkövoimalla tuottamaan kaiken tarvittavan energian, Pölönen laskee. Finnwindin tuotevalikoimaan kuuluu myös aurinkosähköjärjestelmät ja aurinkoja tuulienergiaan perustuvat yhdistelmät. Kahden kilowatin nimellistehoinen aurinkosähköjärjestelmä maksaa asennettuna reilut 10 000 euroa. Lämpöä pohjalaistaloon Pekka Hautala Alajärven Hoiskon kylältä käyttää tuulivoimalan tuottaman energian pohjalaismallisen omakotitalon lämmittämiseen. Hautala hankki neljän kilowatin tehoisen voimalan kolmisen vuotta sitten. Talon sijainti järven rannalla on tuulivoiman valjastamiseen erinomainen. Vaikkei järvi järin iso olekaan, tuulee rannalla taajaan. Tuulivoimalan tuottama sähkö kuumentaa 6,5 kilowatin vastusta, joka on 2 500 litran vesivaraajassa. Varaajasta vesi kierrätetään talon lämmitysjärjes telmään. Hautala on tyytyväinen tuulivoimalaansa: laitteisto on toiminut erittäin hyvin. – Ei voi odottaa, että tuulivoimalla pystyisi tuottamaan kaiken omakodissa tarvittavan energian, mutta hyvä apu se on. Meillä energiaa tuotetaan myös puu lämmityksellä, ilmapumpulla ja verkkosähköllä. Eikä Hautala ilmeisesti tyydy nykyiseenkään varsin monipuoliseen energia lähteiden valikoimaan. Hän pohtii vielä aurinkokennojen asentamista katolle. – Jonkun pitää näitä asioita kokeilla, jotta tekniikkaa saadaan eteenpäin. Vaihtoehtoa on syytä miettiä jo senkin vuoksi, että sähkön hinta nousee. Tuuli ja aurinkovoima ovat tulevaisuuden energiamuotoja. – Ja pitäähän joka kylässä yksi kylähullu olla, hän vitsailee. Huoletonta tekniikkaa Finnwind antaa tuulivoimaloilleen viiden vuoden takuun. Omistajan on vuosittain tarkastettava voimalansa silmämääräisesti maasta käsin. Viiden vuoden välein laitteisto pitäisi huoltaa perusteellisemmin. Sen voi taitava tehdä myös itse. – Esimerkiksi generaattorit ovat isojen valmistajien standardituotteita. Hyvällä ennakkohuollolla voimalan käyttöikää voi pidentää merkittävästi. Lähtökohta on, että laitteisto kestää vähintään niin kauan, että se maksaa itsensä takaisin, Pölönen sanoo. ■ 20 omakotilehti 5 • 2011
Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56