Omakotilehti 4/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32
Ihan pihalla Teksti ja kuvat Jussi-Pekka Aukia Puun Eteläisen Suomen alueella on viime keväänä näkynyt aikaisempaa enemmän pystyyn kuivuneita kuusia. Ne sijaitsevat yleensä metsän reunassa, mutta joskus myös laikkuina sen keskellä. Lähempää tarkasteltuna tällaisen puun kuori – tai se mikä siitä on jäljellä – on reikäinen kuin haulikolla ammuttuna ja siitä irronneen kaarnan sisäpinnalla näkyy säännöllisiä toukkien syömäkuvioita. Kuusen tappoivat kirjanpainajat, noin puolen sentin pituiset tummanruskeat koppakuoriaiset. Ne parveilevat ja iskeytyvät puihin touko–kesäkuussa, minkä jälkeen ne laskevat munansa puun kaarnan alle. Munista kuoriutuvat toukat kaivavat käytävänsä kaarnan ja puun väliseen nilakerrokseen ja syövät sen ravinnokseen, minkä seurauksena puu lopulta kuolee. Toukista kehittyvä uusi hyönteissukupolvi laskeutuu elo–syyskuussa synnyinpuidensa lähettyville talvehtimaan metsänpohjan karikkeessa. Sieltä ne lähtevät keväällä liikkeelle, kun ilman lämpötila ylittää 15–20 astetta ja myös maan pinnan lämpötila on riittävä. Joskus tällainen sää on vasta kesäkuun alussa, joskus taas – kuten viime ja tänä vuonna – jo kuukautta aikaisemmin. ja kuoren välissä Kirjanpainajatoukat aikaansaavat pahaa tuhoa kotikuusikossa. Onneksi niiden ainakin osittainen torjuminen on mahdollista. kuusille. Hyönteisille kelpaavat erityisen hyvin myrskyssä kaatuneet tai ihmisen kaatamat kuorimattomat puut sekä vielä kasvavat kitukasvuiset puut. Kirjanpainajavaaran takia talvella ja keväällä kaadettu kuorimaton puutavara tulee poistaa metsästä männyn osalta kesäkuun ja kuusen osalta heinäkuun loppuun mennessä. Hyönteiset suosivat kaadettuja tai heikentyneitä puita, sillä terve kuusi puolustautuu hyönteisiä vastaan voimakkaalla pihkantuotolla. Jos puuhun samanaikaisesti iskeytyviä hyönteisiä on kuitenkin paljon, sen pihkavarastot lopulta ehtyvät – varsinkin, jos puu voi jo muutenkin huonosti. Kesä 2010 oli hyönteisten kannalta tässä mielessä poikkeuksellisen edullinen, sillä pitkä kuuma ja kuiva kesä samanaikaisesti tarjosi toukille parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet ja heikensi kuusten kykyä puolustautua pihkan avulla niitä vastaan. Viime vuonna hyönteiset myös ensimmäistä kertaa tekivät eteläisimmässä Suomessa kaksi sukupolvea, mikä käytännössä kaksinkertaisti metsätuhot. Tunnista ja torju Jos minkäänlaisia torjuntatoimia ei tehdä, puita kuolee vuosi vuodelta enemmän, kunnes lumeton talvi tai perinteinen suomalainen kylmä ja sateinen kesä pudottaa hyönteisten määrän vaarattomiin lukemiin. Torjunnassa tärkeintä on oikea ajoitus Puut puolustautuvat pihkalla Sekä kuuselle että männylle on oma erikoistunut kirjanpainajalajinsa, mutta ne ovat pahoja tuholaisia nimenomaan ja metsän kunnon säännöllinen tarkkailu. Hyönteisiä voidaan sekä torjua ennakolta että poistaa niiden saastuttamat puut ja puutavara. Myrkyttäminen ei käytännössä ole vaihtoehto. Ennaltaehkäisyssä tärkeintä on poistaa tai kuoria metsässä tai sen lähellä oleva kuorellinen tuore puutavara ja myrskyn kaatamat rungot hyvissä ajoin heinäkuun aikana. Lisäksi voidaan käyttää pyyntipuita ja feromoniansoja yhdessä ja erikseen. Tehokkain – mutta hitain – tapa on pitää huolta siitä, että kotimetsikössä kasvaa eriikäisiä ja -lajisia puita, jolloin mikään hyönteistuho ei hävitä koko puustoa. Pyyntipuita käytetään, sillä hyönteiset hakeutuvat mieluiten puihin, jotka eivät pysty erittämään pihkaa. Metsään tai sen reunaan sijoitetut kaadetut kuusipöllit houkuttelevat sen vuoksi hyönteisiä, jotka muuten iskeytyisivät pystypuihin. Pyyntipuiden houkuttelevuutta voidaan lisätä 32 omakotilehti 4 • 2011
Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56