Omakotilehti 3/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51
Asumiskustannukset nousussa – keinoja kustannusten hillintään Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piiri järjesti Järvenpään kiinteistöyhdistyksen avustamana iltaseminaarin Järvenpää-talossa. Ajankohtaisia ja erityisesti tulevaisuuden asumiseen vaikuttavia aiheita saapui kuulemaan noin 70 henkilöä. Tietosisältöiset luennot herättivät runsaasti keskustelua. Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen guruna pidetty DI Ensio Laaksonen puhui rakentamisesta näkymien ja muutosnäkymien kannalta. Suomessa ei vielä osata rakentaa oikein silloin, kun vaaditaan vähän energiaa kuluttavia rakennuksia. – Nykymateriaaleja ei tunneta tarpeeksi hyvin, eikä sitä, miten ne käyttäytyvät tiivisrakentamisessa. Tärkeää on ottaa huomioon oikea ilmanvaihto, kun tehdään matala- ja nollaenergiataloja. Tämä koskee niin uudisrakentamista kuin korjausrakentamistakin. – Tavallinen omakotirakentaja on ymmällään, kun rakentamismääräyksin vaaditaan vähän energiaa käyttävää taloa ja kuitenkaan ei löydy asiantuntijoita neuvomaan, miten se pitäisi tehdä. Sama koskee myös saneerauksia, totesi Laaksonen. Hänen laskelmiensa mukaan talon ylläpito koko sen elinkaaren aikana on huomattavasti kalliimpaa kuin sen rakentaminen. Suhde on 1:5. Suomen Omakotiliiton tuore energianeuvoja Jari Hokka selvitti pientalon energiavaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Noin 40 vuotta sitten sähkölämmitys nousi suosituimmaksi lämmitysmuodoksi omakotitaloissa sen halpojen investointikustannusten ja vaivattomuuden vuoksi. Investoinnit ovat edelleenkin halpoja muihin verrattuna, mutta sähköä pidetään nykyisin liian arvokkaana käytettäväksi lämmitykseen. Tällä hetkellä jo yli puolet omakotirakentajista valitsee maalämmön. Saneerauksissakin moni vaihtaa vesikiertoisen järjestelmän yhteyteen maalämmön. Sähkölämmityksen muuttaminen maalämmölle tulee kalliiksi, kun pitää rakentaa vesikiertoinen systeemi samalla. Kuluja voi kertyä noin 30 000 euroa. Kustannuksiin on tarjolla yhteiskunnan tukea, mutta ei tarpeeksi. Valloxin projektipäällikkö Ali Aaltonen toi esille ilmanvaihdon merkityksen pientalon energiankulutuksessa ja säätömahdollisuudet. Hän korosti sitä, että ilmanvaihto- ja lämmöntalteenottojärjestelmät on suunniteltava ja tehtävä huolellisesti, jotta ne toimisivat energiataloudellisesti ja tarjoaisivat silti käyttömukavuuksia. Asumisen verotuksesta kertoi Pellervon tutkimuskeskuksesta ekonomisti Sami Pakarinen. Uudistunut energiaverotus tuli voimaan tämän vuoden alusta. Lämmitys- ja voimalapolttoaineiden – kevyt ja raskas polttoöljy, kivihiili, maakaasu ja sähkö – verokertymä on noin 730 miljoonaa euroa suurempi kuin ennen eli poistetun Kela-maksun verran. Omakotiasujan kukkarosta lähtee tänä vuonna noin 250 euroa aikaisempaa enemmän kohonneiden energiaverojen takia. Kerrostaloasukas pääsee alle sadan euron lisämaksulla. Nyrkkisääntönä on, että sähköveron korotus merkitsee 10 euroa/1 000 kWh. Valtion verotusasioita pohtiva työryhmä on esittänyt, että työn verotusta kevennetään ja kulutusveroja kiristetään. Energiaverotusta ei ole tarpeen kiristää välttämättömyyshyödykkeiden, kuten asumisen, osalta. Lämmityspolttoaineiden sekä kuluttajasähkön veroja voidaan korottaa maltillisesti. Sähkön hinta Suomessa on EU-keskiarvon alapuolella, mutta ostovoimaan suhteutettuna EU:n halvinta. Kulutus kuitenkin on suurta Suomessa. Kiinteistöverotuksessa vero jakautuu siten, että maapohjan osuus on 30 ja rakennusten 70 prosenttia. Maapohjassa verotusarvona on 73,5 prosenttia edellisvuoden käyvästä hintatasosta. Rakennusten osalta verotusarvona käytetään 70 prosenttia jälleenhankinta-arvosta (nykyiset rakennuskustannukset) ikäalennukset huomioiden. Myös varainsiirtovero, korkojen vähennysoikeus, rakentamisen arvonlisävero (nyt 23 %) ja rakennusalan käänteinen arvonlisä aiheuttivat keskustelua. Viimeksi mainittuhan tuli voimaan huhtikuussa. Se koskee tavaroita vain, jos ne ovat osa palvelua ja ostaja on elinkeinonharjoittaja. Sähkökilpailutus ja energiahinnat olivat Energiamarkkinaviraston yli-insinööri Tapio Silvennoisen aiheina. Hän selvitti sähkön hinnan kehitystä viime vuosina, sähkön tuotantotapoja, sähkömarkkinoita ja markkinahintoja meillä ja pohjoismaissa sekä sähkön verotuksen muutoksia. Sähkön kilpailutus luonnollisesti oli esillä. Vasta muutama prosentti kilpailuttaa sähkönsä edes joskus. Luotettava tapa on etsiä kulloinkin halvin sähkönmyyjä Energiamarkkinaviraston laatimasta hintavertailusta, mikä löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.sahkonhinta.fi. Lisätietoja: Järvenpään kiinteistöyhdistyksen sihteeri, Omakotiliiton Uudenmaan piirin hallituksen varajäsen ja viestintätyöryhmän jäsen Olavi Rintala, p. 0400 477 240, olavi.rintala@kolumbus.fi 2 0 1 1 omakotilehti 51
Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56