Omakotilehti 2/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20
▶▶▶ – Kannattaa miettiä torjunnan hinnan ja hyönteisten aiheuttaman haitan suhdetta. Kirvojen myrkyttäminen häiritsee puutarhan tasapainoa tappamalla samalla myös hyödylliset hyönteiset, kuten kirvojen luontaiset viholliset leppäkertut tai pölyttämisestä huolehtivat mehiläiset. Torjunta-aineet ovat ongelmallisia myös senkin takia, että niiden sekoittaminen ja käsittely asettaa myös puutarhurin vaaraan. Vahvimpien hyönteismyrkkyjen sisältämiä organofosfaatteja käytetään vahvoina annoksina myös kemiallisissa aseissa. Pesu huomauttaa, että altistus ei yleensä edes jää yhteen kertaan, sillä kertaruiskutus ei riitä esimerkiksi kirvojen torjunnassa. Samassa puussa elelee samanaikaisesti yleensä useita eri ötökkäsukupolvia. – Käytämme Kaisaniemessä menestyksellä torjunta-aineita, jotka eivät ole myrkyllisiä, mutta jotka kääntävät muilla tavoin tilannetta kasveille edullisemmaksi. Käytämme muun muassa biologisia menetelmiä kuten hämähäkkejä, mäntysuoparuiskutuksia ja öljymäisiä aineita, jotka tukkivat kirvojen hengitysputket tai saavat hyönteiset tahriintumaan lähes liikkumattomiksi. Huvikumpu vai Konnunsuo? Pesu kehottaa muutenkin miettimään suhdettaan puutarhaansa. Onko se pakkotyöpaikka, josta ei saa nauttia rennosti? – On nurinkurista, jos puutarhassaan päivän uurastanut ihminen vääntäytyy illalla POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU w w w . p k a m k . f i pientaloperuskorjaajia Joensuussa Tule kysymään korjausrakentamisesta, lämmityksestä tai energiatehokkuudesta. Tervetuloa! Lisätietoja: www.vintila.fi Essi Hämäläinen, essi.hamalainen@pkamk.fi, p. 050 310 9444 tai Samuli Salo, samuli.salo@pkamk.fi, p. 050 310 6445 Rakentamiskeskus Vintilä on kesäkuun 2011 loppuun kestävä EAKR-rahoitteinen korjausrakentamisen neuvontapalveluprojekti, jonka tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta rakentamisessa ja energiankäytössä Pohjois-Karjalan alueella. RAKENTAMISKESKUS VINTILÄN neuvojat palvelevat kaikkensa antaneena sisälle television ääreen, eikä jää ihailemaan oman kätensä jälkeä ja luonnon ihmeitä. Pienelle hyönteistuholle, jossa vain muutama lehti on syöty sieltä täältä, Pesu sanoisi Lipposta siteeraten So what? Puutarhurin pitäisi toisaalta pystyä tunnistamaan vakavat ongelmat ajoissa, ennen kuin ne äityvät isoksi. Siinä auttaa kokemus ja opiskelu. – Kokemusta kertyy nopeasti, jos tosiaankin viettää aikaansa puutarhassaan seuraten sen kehittymistä kesän mittaan. Jos jokin meni pieleen tänä kesänä, ensi kerralla – joka ei välttämättä ole ensi vuonna – puutarhan hoitaja osaa sitten pitää varansa. Yleensä pahinta, mitä voi tapahtua, on sen vuoden sadon tai kukkien menettäminen. Vakavampaa on, jos esimerkiksi vanhat hedelmäpuut kärsivät hyönteisistä liikaa. Pesu muistuttaa, että terveet puut yleensä toipuvat, vaikka toukat kaluaisivat niiden lehdet. – Jos torjuntaan lähdetään, torjuntatoimet kannattaa pientaloalueella suunnitella yhdessä naapurien kanssa. Jos omassa puussa on ötököitä, niitä on todennäköisesti jo naapureillakin, jolloin kaikkien samanaikainen torjunta on paljon tehokkaampaa kuin vain oman puun ruiskutus. Kuusi ja porkkanakemppi Voiko puutarhansa rakentaa kestämään hyönteistuhoja luonnostaan? Kyllä ja ei. Joskus oman tontin ulkopuoliset tekijät suosivat niin paljon jotain lajeja, että se kannattaa ottaa huomioon puutarhan suunnittelussa. Tieto ja kokemus auttavat viljelemään kasveja, joille ei ole oman pihan olosuhteissa POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU erityisen paljoa tuholaisia. – Esimerkiksi porkkanakemppi viettää kesänsä porkkanan lehtiä syöden ja asuu talvet kuusikoissa. Porkkanoiden viljeleminen keskellä kuusimetsää olevalla tontilla ei siten kannata. Pesu muistuttaa, että biologian maailmassa on paljon monimutkaisia ja ihmisen näkökulmasta omituiselta tuntuvia tapahtumaketjuja, joiden takia omalle tontille voi ilmestyä ihmisen yllätykseksi nälkäinen ötökkäparvi. – Hyönteisten maailma on kiehtova ja erilainen kuin ihmisen maailma. Nämä pienet otukset löytävät uskomattoman tehokkaan hajuaistinsa avulla ravintokasvit kilometrien päästä. Lisäksi ne näkevät eri aallonpituuksia kuin me, minkä takia maailma myös näyttää niiden silmissä erilaiselta. Tärkeintä on muistaa, että puutarha on osa luontoa, jonka keskeinen sopeutumisstrategia on lajien monimuotoisuus. Rikas ja monilajinen kasvisto tekee luonnosta vakaan. – Puutarhastaan saa kestävän välttämällä monokulttuureja ja istuttamalla mahdollisimman paljon ja mahdollisimman erilaisia kasveja. Silloin on myös helpompi hyväksyä, että jotkin kasvit saattavat saada joinakin vuosina siipeensä. Myös mitä paremmassa kunnossa kasvit ovat, sitä paremmin ne pystyvät torjumaan tuholaisia omilla luontaisilla mekanismeillaan. – Maltillinen lannoitus, jolloin kasveista ei tule liian reheviä, parantaa niiden vastustuskykyä. Puiden alustojen pitäminen vapaana nurmikosta edesauttaa juuriston toimintaa ja puun kasvukuntoa, samoin kastelu kuivina kesinä. ■ 20 omakotilehti 2 • 2 0 1 1
Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56