Omakotilehti 1/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48
JärJestösivut Omakotiasukkaan on syytä olla hereillä yleiskaavoituksessa Perinteisesti asemakaava on ollut sellainen maankäyttösuunnitelma, johon vaikuttamista on pidetty tärkeänä. Asemakaavan perusteella on ollut – tai ainakin olisi pitänyt olla – helppo hahmottaa, miten kaava-alueen maankäyttö aiotaan yksityiskohtaisesti järjestää. Nyt jo yli kymmenen vuotta voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain järjestelmä edellyttää kuitenkin sitä, että vaikutusmahdollisuuksia tulee käyttää aikaisemmassa vaiheessa kuin vasta asemakaavoituksen yhteydessä, etteivät vaikutusmahdollisuudet mene ohi. määrittäminen suunnittelutarvealueeksi tapahtuu joko rakennusjärjestyksen tai yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä. Tämä päätös menee helposti asukkaiden huomaamatta läpi osallistumisja hyväksymismenettelyn, vaikka sillä olisi merkittäviä oikeudellisia vaikutuksia maanomistajan asemaan. Suunnittelutarvealueiden perusmäärittelyt on jo kunnissa aikoinaan tehty, mutta nämä rajaukset eivät ole pysyviä. YhdyskunKuvassa vasemmalta asianajosihteeri Miia Ropponen, asianajaja Juha takehityksen edetessä Sario ja asianajaja Sakari Niemelä Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy:stä. ne vaativat tarkistamista. Eli niin sanotut yleispiirteisemmät kaavat Tämä muutos tapahtunee pääosin yleisohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen kaavoja uudistettaessa tai laadittaessa, (asemakaavojen) laadintaa. Toisin sanoen joten yleiskaavoitukseen osallistuminen alemmantasoiset (yksityiskohtaisemmat) on tältäkin osin tärkeää ja vaatii erityistä kaavat eivät saa olla ristiriidassa ylemtarkkaavaisuutta. mäntasoisten (yleispiirteisemmät) kaaMaakunta- ja yleiskaavat vojen kanssa. Yleispiirteisin maankäytön Kaavoitusjärjestelmässämme puhutaan suunnitelma on maakuntakaava, jonka sellaisesta käsitteestä kuin kaavahierarkia. laatii ja hyväksyy maakunnan liitto. Suunnittelutarvealueen määrittäminen Maankäyttö- ja rakennuslaki toi mukanaan uudeksi maankäytön suunnittelun välineeksi suunnittelutarvealueen käsitteen. Tällöin jonkin asemakaavoittamattoman alueen määrittäminen suunnittelutarvealueeksi tarkoittaa sitä, että rakennusluvan saaminen edellyttää hanketta koskevaa suunnittelutarveratkaisua eli käytännössä poikkeuslupaa. Kunta voi hylätä suunnittelutarveratkaisun joustavin oikeudellisin perusteluin esimerkiksi toteamalla, että rakentaminen vaikeuttaisi tulevaa kaavoitusta tai alueiden käytön muuta järjestämistä. Alueen Ympäristölaki OY Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy sijaitsee Helsingissä Kasarmintorin kulmalla Agronomitalossa osoitteessa Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 8. Sijainti ei määritä, sillä toimistolla on asiakkaita ympäri Suomea: asianajaja Juha Sarion mukaan tälläkin hetkellä toimeksiantoja on aina Inarista Raaseporiin ja Savonlinnasta Uuteenkaupunkiin. Nimensä mukaisesti toimisto on täysin erikoistunut ympäristö- ja kiinteistöoikeuteen. Ympäristöoikeuteen kuuluu esimerkiksi kiinteistönmuodostamisoikeus (kiinteistötoimitukset, tieasiat), kaavoitus- ja rakentamisoikeus, vesioikeus, ympäristön- ja luonnonsuojeluoikeus, ympäristövahingot (mm. pilaantuneet maa-alueet). Kiinteistöpuolella Ympäristölaki Oy on hoitanut oikeastaan kaikkia kiinteistöihin liittyviä oikeudellisia ongelmia sekä kiinteistö- ja asuntokauppoihin liittyviä riitoja. Omakotiliiton puhelinneuvonnassa toimisto on ollut mukana 1990-luvun puolivälistä. – Ja kokemukset ovat luonnollisesti pääosin positiivisia, koska olemme jatkaneet neuvojina näinkin kauan. Nyttemmin on tervetullut uudistus, että neuvojia on saatu merkittävästi lisää. Alkuaikoina puheluita tuli niin paljon, etteivät läheskään kaikki kysyjät päässeet läpi linjoilta, toteaa Sario. – Toivoisimme, että jäsenillä olisi mahdollisesti jopa nykyistä paremmin tietoa siitä, mikä kunkin neuvojan erikoisala on. Kun painopistealueet ovat selvillä, he osaisivat soittaa ongelmansa kanssa juuri sille neuvojalle, jonka erityisosaamiseen kysymys liittyy. 48 omakotilehti 1 • 2 0 1 1
Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56