Omakotilehti 1/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37
Teksti Virve Airola • Kuva Johanna Kokkola Ratavartijan talossa on hyvä elää Uimaharjussa Veera Julkusen tuntevat kaikki. ”Siekö se muutit siihen ratavartijan taloon?” Veera Julkunen muutti syyskuussa Helsingin Alppilasta Uimaharjun ratavartijan taloon Pohjois-Karjalaan. Tai itse asiassa yksöisvahtitupaan. Naapurissa on kaksoisvahtitupa, ja molempien arkkitehtuuri on käytännöllistä ja silmään sopivaa VR:n tyyliä viime vuosisadan alusta. Hyvää puusepäntyötä ja tarkkaan harkittuja neliöitä, rakennusvuosi noin 1905. – Viisi kuukautta tulee täyteen, ja olo on kuin olisin asunut täällä aina. Hyvin kaukaisilta tuntuvat ajat Alppilan vilinässä, talon asukas luotaa tuntojaan. Parina kesänä suvun mökillä PohjoisKarjalassa Veeralle tuli mieleen, ettei kaiken tarvitse välttämättä olla niin monimutkaista. Entä jos asuisikin näillä main? – Tähän nimenomaiseen taloon iskin silmäni jo yli kaksi vuotta sitten. Kun edellinen asukas alkoi suunnitella muuttoa, olin heti kärttämässä, että myy miulle. me tehdä tuollaisia missään nimessä. Kun sitten kysyin naapurilta, löytyi luontehikas vanha pappa, jolla on hyppysissä kolmiorimahuopakaton tekemisen taito. Näillä ammattilaisilla ei juuri nettisivuja ole. Tarjous tuli kirjekuoressa käsin horjuvin kirjaimin kirjoitettuna. koska siitä seuraa tuota. Tuntuu kivalta, että kaiken tekee itse. On mietittävä minä päivänä kantaa puita halkokaappiin, niin että kuivaa puuta on riittävästi. Talon kahta pönttöuunia on kohdeltava luonteensa mukaisesti. – Toista pitää hyvitellä vähän eri tavalla kuin toista, jotta saa parhaat lämmöt. Vaikka lunta ei Pohjois-Karjalassa ole tänä vuonna yhtä paljon kuin etelässä, niin siirreltäväksi asti kuitenkin. – Minulla on hyvä ymmärrys auraajan kanssa. Hän hurauttaa tieltä väylän pitkälle pihaan asti. Varsinaiseksi lumityöksi jää vain polku puuvajaan ja portaiden lakaisu. Mutta kun emäntä on pitempään poissa, häntä odottaa kylmä talo. – Alimmillaan on palatessa lämpötila ollut neljä astetta. Kannattaa vähän suunnitella kotiinpaluuta, että pääsee kohtuulämmössä nukkumaan. Ja viikonloppuna on aamulla sitä viileämpää, mitä pitempään lojuu sängyssä. Helsingissä käydessäni ihmettelen, miten olen pystynyt asumaan siellä. Ihmiset ovat kiukkuisia ja kiireisiä. Laitapuolen kulkijoita on joka puolella ja ihmisiä kerjää kadunkulmissa. Uimaharjussa kaikki on toisin. – Kun olin asunut täällä pari viikkoa, sanomalehti Karjalainen teki minusta jutun. Perjantaina kylän kapakassa muuan setä kyseli, riittävätkö polttopuut. Oli näyttänyt pieneltä se puukasa lehtijutun kuvassa. Häneltä saan kuulemma lisää, jos puut loppuvat. Halkokaapin lattialta sytykkeitä etsiessään Veera löysi sanomalehden riekaleen. Se oli päivätty 1.12.1925 ja kertoi Karjalan radan aikataulut Joensuusta Viipuriin. – Tuli sellainen olo, että täällä on asuttu ennenkin. ■ 1 • 2 0 1 1 omakotilehti Etänä omassa tuvassa Kylälle kävelee talolta kymmenessä minuutissa, metsän kautta nopeamminkin. Raitilta löytyvät S- ja K-marketit, pankki, apteekki, kapakka, grilliravintola... – Ja juna lähtee vierestä. Jos lähden kotoa, kun VR:n täti kuuluttaa, että henkilöjuna Nurmeksesta Joensuuhun saapuu ja lähtee raiteelta, niin ehdin kyytiin. Veera voi tehdä töitä yhtä lailla Alppilassa kuin Uimaharjussakin. – Teen käännöstöitä, enimmäkseen tv-tekstityksiä. En tapaa asiakkaitani, tilaukset tulevat sähköpostitse ja työn teen tietokoneella. Tekstitykseen mahtuu aina vain osa puheesta, joten valikoin ja tiivistän, ratkon kulttuurieroja ja korvaan kielikuvat kotimaisilla. Veera katsoo paljon telkkaria ja lukee englanninkielistä kaunokirjallisuutta. Se, mikä on meille muille laiskottelua, on hänelle ammattia edistävää osaamisen ylläpitoa. Kolmanneshehtaarin maa Valtionrautateiden asuinohjeistusta päivitettiin aikoinaan noin kymmenen vuoden välein. – Aluksi talot ovat olleet todella pieniä. Kun radan rakentaminen edistyi, talot kasvoivat hieman. Asuintilaa yksöisvahtituvassa on kuutisenkymmentä asuinneliötä. Vintin saattaa saada asuinkorkuiseksi lattiaa madaltamalla. Tonttia on kolmanneshehtaari, ja sillä on talon lisäksi kahden lehmän navetta, puuvaja, aitta vintteineen, huussi ja maakellari. – Tarkoitus olisi istuttaa perunaa ensi kesänä, jos saan maakellarin kunnostettua. Kattoremontti alkaa keväällä heti kun säät sallivat, erityisosaamista edellyttää sekin. – Etsin netistä ja kaiken maailman hakemistoista kattofirmaa. Jokainen sanoi, ettei Pönttöuuni lämpiää Arkielämä on Uimaharjussa muuttunut paljon vähemmän kuin voisi kuvitella – tai kuin muut voisivat kuvitella. – Tein Helsingissäkin viikot tiiviisti töitä ja tapasin kavereita lähinnä viikonloppuisin. Niin nytkin. Arjen puuhat ovat kyllä muuttuneet. – Parin ensimmäisen kuukauden aikana opin joka päivä jotain uutta. Ihan kuin pikkulapsi: ahaa, tätä ei kannata tehdä näin, 37
Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56