Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32pellettejä syntyy siis suunnilleen sama määrä hiilidioksidia kuin kilosta puuta. Pienhiukkaspäästöistä sen sijaan kiistellään. Monet tahot väittävät pellettien polttamisesta syntyvän vähemmän pienhiukkasia kuin klapien poltosta. Asiaa tutkitaan, ja Omakotiliittokin odottaa luotettavaa raporttia asiasta. 7. Miksi öljyä sorsitaan? Ei kai nyt sentään sorsita? On luonnollista, että fossiilisen polttoaineen sijasta aletaan vähitellen käyttää uusiutuvia energialähteitä. Toki öljyä edelleen käytetään vanhoissa öljykattiloissa niiden elinkaaren loppuun. Öljyn hinta myös on ollut kovin heilahtelevaa, ja nousua on ollut kymmenessä vuodessa noin 130 prosenttia. 8. Onko painovoimaisella ilmanvaihdolla tulevaisuutta? Määräysten mukaan ilmanvaihto on pakollinen, ei siis välttämättä koneellinen ilmanvaihto. Vanhoissa taloissa on edelleenkin usein pelkästään painovoimainen ilmanvaihto eli ilman apuenergiaa (sähköä) toimivat tuloilma- ja poistoilmaventtiilit. Nämä talot ovat muutenkin hengittävämpiä kuin nykytalot. Nykymääräyksin rakennetut talot ovat paljon tiiviimpiä, ja energiatehokkuuteen päästäkseen on taloon asennettava koneellinen ilmanvaihto, ts. poistoilmalämpöpumppu tai lämmöntalteenottokone. 9. Onko energiansäästölampuista todellista hyötyä? Energiansäästölamppuja on hinnaltaan, ominaisuuksiltaan ja laadultaan monenlaisia. Jos tavoitteena on energiasäästö ja kuluttaja on muutenkin valmis tinkimään kulutuksestaan, voi energiansäästölampuilla pudottaa sähkönkulutusta. Kannattaa ostaa laadukkaita ja oikeanlaisia lamppuja. Ja muistaa, että ne ovat ongelmajätettä: niitä ei saa heittää kaatopaikkaroskien sekaan. Laadukkaat lamput kestävät pidempään, ja silloin saavutetaan todellinen säästö sähkölaskussa. 10. Riittääkö maalämpöpumpun teho vanhassa öljylämmitteisessä talossa, kun käytetään olemassa olevaa lämmönjakosysteemiä eli seinillä kiertäviä pattereita? Kun jo tarjousvaiheessa itse pumppu ja porattava kaivo on mitoitettu oikein, tehot riittävät. Täytyy vain hyväksyä, että ns. täystehomitoitettu pumppu maksaa enemmän porauksineen kuin osatehomitoitettu pumppu, jossa kovimmilla pakkasilla huipputehot tehdään sähköllä. 11. Mikä on vanhan rintamamiestalon et-luku? Nykyisessä energiatodistuksessa lasketaan et-luku eli energiatehokkuusluku. Sen ilmaistaan yksikössä kWh/m2/vuodessa. Vanhan talon et-luku voi olla esimerkiksi 250, joka tarkoittaa että 100 neliöisessä talossa kulutetaan energiaa 25 000 kWh vuodessa (250 x 100). Täten saadaan erinomainen työkalu rakennuksen eri osien ja laitteiden energiatehokkuuden arviointiin. 12. Onko vanhoille omakotitaloille saatavilla huoltokirjaa? Rakennusten kunnon ja erilaisten asioiden seuraaminen käy koko ajan tärkeämmäksi. Omakotiliitolla on painetussa muodossa olemassa huoltokirja jäsenilleen. Viime vuoden lopulla alkoi projekti, jossa kehitetään sähköinen talonkirja. Se valmistunee 2012 aikana. 13. Mitkä ovat aurinkokeräinten hyödyt? Aurinkokeräimillä lämmitetään vettä. Suurin hyöty saavutetaan lämmityskauden ulkopuolella (keväästä syksyyn), kun keräimiä käytetään käyttöveden lämmitykseen. Tällöin usean kuukauden aikana varsinaista lämmitystä ei tarvitse käyttää ollenkaan. Usein aurinkokeräimet kytketään toimimaan muun lämmitysjärjestelmän kanssa yhdessä niin, että niiden tuottama ilmaisenergia saadaan parhaiten käyttöön. 14. Mitä tukia on käytössä energiaremontteihin? Yleisin käytössä oleva tukimuoto on kotitalousvähennys, jota voidaan käyttää esimerkiksi lämmitysjärjestelmän asennukseen liittyviin työkustannuksiin. Sen saa tuloverotukseen, ja se on 60 prosenttia y-tunnuksen omaavan yrityksen työkorvauksesta ja maksimissaan 3 000 euroa per henkilö. Omavastuu on sata euroa. Lisäksi on kuntien kautta haettavia ARA-avustuksia. Niitä voidaan myöntää ympärivuotisessa omassa asuinkäytössä olevien pientalojen omistajille laite- ja materiaali-investointeihin, joilla parannetaan asuntojen energiataloutta ja vähennetään energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä sekä lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa. Näissä on tulorajat. Tänä vuonna on tulossa uusiutuvan energian käyttöönottoon liittyviä tukia, jotka on tarkoitettu päälämmitysjärjestelmän saneeraukseen siirryttäessä pois öljy- tai sähkölämmityksestä. Tarkemmat ohjeet tulevat lähiaikoina. 15. Onko ilp kannattava investointi? Mikä on mahdollinen takaisinmaksuaika? Hyvälaatuinen ilp itsessään on tehokas lämmityslaite, kun vain muutama asia on otettu huomioon. Sen saa asentaa vain kylmälaitepätevyyden omaava yritys, joka osaa myös neuvoa oikean sijoituspaikan löytymiseksi. Kaikki liitokset ja tyhjiöinti on tehtävä huolella, jotta ei tule turhaan huoltotarvetta. Motiva Oy:n Elvari-tutkimuksen mukaan parhaimmillaan ilp toi jopa 800 euron säästöt vuodessa. Kaikissa taloissa ilp ei pysty levittämään lämpöä joka puolelle, tällöin säästö voi jäädä hyvinkin pieneksi. Täytyy muistaa, että se tuo myös asumismukavuutta puhdistamalla ilmaa. Ja kesällä sitä voi käyttää jäähdytykseen! 1 • 2 0 1 1 omakotilehti 33
Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56