Omakotilehti 2/2010
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48
JÄRJESTÖSIVUT RAKENNUSFYSIIKKAA extra Lumikuormista ja paukkupakkasista Kirjoitin yhdeksän osaa rakennusfysiikkasarjaa: 2/08−5/09. Nyt talviextra. Elämmehän talvien talvea, tosin näin kylmää on ollut useinkin. Etelä-Suomen tammikuu 1987 oli paljon kylmempi, alle –30 °C:ssa hytistiin Helsinkiä myöten. Myös 1989 oli hyvin kylmä. Vuosia myöhemmin Lapissa oli alle –50 °C. Painossaan tämän talven (kirjoitan 15.2.) lumimäärät vasta lähenevät ennätyksiä, mutta lunta sataa usein paljon vielä huhtikuussakin. Helsingissä on vappunakin hiihdetty... Pohdin muutamia näkökohtia omakotitalon pidossa ajatellen ennätyspakkasia ja -lumia. Pakkaset ja lumimäärät sekä niiden kinostumiset ovat kovin erilaisia eri paikkakunnilla. Talojemme kyky sietää eri rasituksia on hyvin erilaista. Tähän vaikuttavat talon suunnittelu, ikä, käyttöhistoria sekä eri rakenteet ja materiaalit. Tarkkoja neuvoja ei voi yleisellä tasolla antaa, vain askelmerkkejä. Kahden viimeisen sukupolven ajan liki kaikilla on ollut taloissaan vesijärjestelmät. Käsittelin erilaisia omakotitalon hälytyskelloja Omakotilehdessä 4/09. Siinä pohdin huoltokirjan miniversiota omakotitalon pitäjälle. Hälytyskelloista löytyy viitteitä, miten suhtautua esimerkiksi vesikattoihin ja eri vesiongelmiin. Nyt pohdimme hälytyskelloja talon pitoon ääritalven ilmiöiden suunnasta. että katon kinostaville paikoille, esimerkiksi alemmalle kattotasolle, voi kertyä lumikuormaa 1,5-kertaisesti peruskattoon verrattuna, enemmänkin. Vieläpä liukuen ja rysähtäen! Suunnittelijan on ollut osattava sekin asia. Varmista piirustuksista. Voit helposti selvittää lumikuorman, mutta muista samalla turvallisuutesi katolla. Mittaa lumen syvyys harkintasi mukaan yhdestä tai useammasta kohtaa kattoa. Ota kuohkeasti esimerkiksi ämpäri täyteen lunta. Mittaa ämpärin halkaisija ylä- ja alapäästä. Näiden lukujen keskiarvo on tarvittava halkaisija. Jaa se luku kahdella, saat säteen. Ämpärin pinta-ala on 3,14 x säde x säde [m²]. Anna veden sulaa. Litra vettä vastaa kiloa vettä. Jaa kilomäärä saamallasi pinta-alalla. Sitten kerrot tämän luvun sillä luvulla, jonka saat jakamalla lumisyvyyden ämpärin korkeudella. Jos lumi ei ole samanlaista tiheydeltään vesikatteen pinnasta lumen pintaan, on syytä käyttää koko lumikerroksen läpimenevää sopivaa putkea. Itse laskelma hoituu samalla logiikalla. Tarkista, ettei lumikerroksen alaosassa katon pinnan läheisyydessä ole jäätä tai peräti vettä, jolloin tältä osin kattokuorma on suurempaa. Näin voi olla useasta fysikaalisesta syystä. Lämpövuotoja voi olla sulattamassa. Alkutalven suoja. Katon lumikerros on voinut alkaa toimia läm- möneristeenä, jolloin kattokokonaisuuden lämpötilan nollaviiva eli sulatustila on lumen sisässä. Itse sain 10.2.2010 lumikuormaksi 95 kg/m². Kevään kuluessa punnitsen kattolumet vielä, ellen sitä ennen pudota katoltani lumia. Lumen pudotus Mitoituslumikuormien määriin pitää ottaa varauksia. Jos lujuussuunnittelu ja rakentaminen on ollut moitteetonta sekä rakenteet ovat pysyneet kunnossa, varmuuskertoimet mahdollistavat pientä mitoituskuormien ylitystä. Mutta vaarat ovat vakavia. Kinostumisvaara jo mainittiin. Vaikka lujuusmitoitus on kunnossa, alta tulevat kosteus- ja lämpövuodot ovat voineet turmella vesikaton kannattajia jo vuosia, jolloin kantavuus on heikentynyt. Lujuusmielessä korkeuden vaikutus on toisessa Lumikuorma on mitattavissa Noin 40 vuotta mitoituslumikuormana – harkitusti enemmänkin – Etelä-Suomessa on ollut 180 kg/m², aivan rannikolla 140 kg/m². Lumi-Suomessa on vuosien varrella arvoja hinattu ylöspäin: 260 kg/m². 1960-luvun lopulle mitoitettiin pienemmillä lumikuormilla (100−200 kg/m²). Lumikuorman voit tarkistaa kuntasi rakennusvalvonnasta rakennusluvan myöntämisvuoden perusteella. Ymmärrä, 48 omakotilehti 2 • 2 0 1 0
Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56