Omakotilehti 5/2009
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45
uteen, pientalon suunnitteluun saadaan uusia reunaehtoja. Samoista syistä rossialustat vaativat paljon paremman tuuletuksen kuin nykyiset. Talon korkeus lisääntyy myös rossipohjan suunnasta. Talo vaatii yhtäkkiä metrinkin nykyistä enemmän korkeutta. Ulkonäkö pitää hallita. Keinoja ja konsteja Miten teknisesti muutamme vanhoja omakotitaloja riittävään lämmöneristystasoon? 1960luvun lopulle asti rakennetut purutalot eivät sisällä tehollista lämmöneristettä kuin muutaman sentin. 1970-luvun alun taloissa oli mineraalivillaeristettä ulkoseinissä 10 cm ja vintillä 15 cm. Purutaloissa ei ole siis juuri yhtään ja villataloissakin vain murto-osa tulevista vaateista. Mitä tehdä? Seinämien paksuutta pitäisi kaksin/moninkertaistaa. Vanhoja taloja ei saa – ainakaan järkevin talouslaskelmin – helposti 2010-luvun vaateiden mukaisiksi. 1970-luvun lisäeristäminen oli teknisesti helppoa tulevaan verrattuna. Vaan silloinkin tehtiin todella paljon virheitä kosteustekniikan suhteen... Ulkoseinien lisäeristäminen on ongelmallista. Sisäpuolelle eristettäessä suunnittelun täytyy olla höyrynsuluissa hyvin tarkkaa. Rakenneyhdistelmästä ei saa tehdä kosteuden tiivistymis- ja homepesää. Jos 50- tai 60-luvun talon ulkoseinä muutetaan sisäpuolelta 2010-luvun seinäksi, katoaa omakotitalosta yhden huoneen pinta-ala. Ulkopuolelta lisäeristäminen on kosteusteknisesti turvallisempaa kuin sisäpuolelta. Höyrynsulun jälkeen on vesihöyrynläpäisevyyden ulkoseinissä lisäännyttävä koko matkalta tuntuvasti ulkopintaan päin. Tarvitaan lisäksi hyvä varmuustuuletus tuuletusrakoon. Pulmia on sokkelijärjestelyissä, räystäitten pidentämisessä ja ikkunoiden suhteen. Yläpohjissa 70-luvun energiashokin perusohjeet ovat pääosin yhä voimassa. Yläpohjaan tilan puitteissa on edullisinta tehdä lisäeristys. Jos et saa jäämään riittävää tuuletustilaa, järjestä painovoimaisesti tai jopa koneellisesti lisää tuuletusta yläpohjaan, ettet saa ongelmia kosteuden tiivistymisessä. Räystäs- ja päätyalueitten tuuletusreitit on pidettävä jatkuvasti auki. Pienkonsteillakin saa merkittäviä säästöjä. Hyvä ratkaisu vähentää lämmityskuluja on tiivistää talo hyvin sekä turvata korvausilman saanti. Ilmalämpöpumppu on osoittautunut sekä energiansäästäjäksi että sisäilman parantajaksi. Käytännön kenttä sanoo: ”Osta laatu- tuote ja asennuta laatutakuisella asentajalla.” Ilmalämpöpumpulla voi kesällä jäähdyttää, mutta on varottava energiantuhlausta. Parasta energiansäästöä on toimia ”A-luokan perheenä”. Lämpötila makuuhuoneissa + 18 °C talvella, oleskelutiloissa + 20−21 °C. Lämmityksen säästö on noin kymmenen prosenttia lämpötilan pudotessa 2 °C. Älä tuuleta harakoille. Liian alhainen lämpötila voi tiivistää kosteutta. Laitteita on käytettävä energiaa säästäen. Hukkasähköä ei voi käyttää lämmitykseen kesällä, mutta talvella paljonkin. Laitteiden valmiustilasähkön kulutus on itsenään pientä, kansantalouden summana todella paljon. Sarri Kukonen Neuvontaa tarvitaan Pientaloasuntoja lienee yli 1,2 miljoonaa, kesäasuntoja lähes 500 000. Perheillä on suuri tiedontarve talojensa toimivuudesta, terveellisyydestä ja kestävyydestä. Pätevää, puolueetonta neuvontaa tarvitaan. Energiansäästö-, putki- ja monet muut remontit ovat taitolajeja. Perheen suurimman investoinnin arvon tulee säilyä, jopa kasvaa. Yhteiskunnan kannattaa sijoittaa rakentamisen ja korjaamisen neuvontaan. Rakennetussa ympäristössä on kiinni yhteisesti noin 70 prosenttia kansallisesta varallisuudestamme. Neuvonta on sangen tuottavaa kansantaloudelle, yhteiselle omaisuudellemme. Kun lisäämme laskelmaan ekologisen elinkaarilisän, yhteiskunnan neuvonnan kokonaistuotto paranee. Kun pidämme taloistamme huolta, ne kestävät useita sukupolvia. On kysymys kansallistalkoista, yhteisistä suursäästöistä. Yläpohjan sentit ovat halpoja, lähinnä materiaalilisää. Samalla vuosikymmenellä siirryttiin 2-lasisista ikkunoista 3-lasisiin. On kyllä vaihdettu hyväkuntoisiakin ikkunoita monilasisiin väärin laskelmin. Moni ei investointiaan ehdi saada maksetuksi? 2010-luvun ikkunoiden vaihtojen pitää tapahtua teknis-taloudellisesti oikein. Seinissä oli vain 7,5−10 cm eristevillaa 70-luvulla. Eristemäärä kasvaa nyt moninkertaiseksi, jopa 40−45 cm:iin. Useilla EPS- ja PUR-laaduilla päästään edellistä ohuempiin ratkaisuihin. Ulkoseinän uloimman pinnan osalta on mietittävä, mikä ratkaisu kestää hyvin tulevan viileän ja ilmastonmuutoksen myötä entistä kosteamman pinnan yhdistelmän. Meillä ei ole kokemusta näin paksusta eristämisestä. Seinät on suunniteltava fysikaalisesti kokonaisuutena tarkemmin kuin ennen. Yläpohjan eristepaksuudet noussevat jopa 70 cm:iin?! Eristeen yläpinta jää hyvin viileäksi. Tästä seuraa, että tuuletus on järjestettävä yläpohjan onkaloon entistä paremmin, sillä suhteellinen kosteus kasvaa. Eristemäärä nostaa talon korkeutta. Korkeampi tuuletustila nostaa lisää rakennuksen korkeutta. Mitä tulee korke- Ensio Laaksonen DI / rakennusfysiikan konsultti Suomen Omakotiliiton rakennusneuvoja PS. Anna lehden toimitukseen palautetta. Jäikö kirjoitussarjassa joku rakennusfysiikan osa-alue käsittelemättä tai liian vähälle huomiolle? Oliko ristiriitaa aiempien tietojesi kanssa? 5 • 2 0 0 9 omakotilehti 45
Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48