Omakotilehti 5/2009
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34
JÄRJESTÖSIVUT PUHEENJOHTAJAN PALSTA Laajeneva liittoyhteisö haasteiden edessä Liittokokouskauden ensimmäinen vuosi alkaa olla kääntymässä lopuilleen. Työvaliokunnalle ja hallitukselle vuosi on ollut työntäyteinen, mutta antoisa, ja toivon, että myös tuloksellinen. Kevään järjestäytymisten jälkeen on päästy suunnittelemaan toimintaa ja päättämään sen keskeisistä tavoitteista. Keväällä pidetyssä suunnitteluseminaarissa ideoitiin toimintaa ja seminaarin yhteisenä tuotoksena saatiin valittua keskeiset kehittämisen painopistealueet tuleville vuosille. Työvaliokunta ja hallitus ovat tämän jälkeen työstäneet seminaarin tuloksia konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi ja huomioineet niiden toteutuksen ja resursoinnin ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion laadinnassa. Liiton, piirien ja yhdistysten tunnettuuden parantaminen koettiin varsin yksimielisesti yhdeksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista. Miksi liittoyhteisön toiminnan tulisi sitten olla tunnettua ja kenen siitä tulisi tietää? Tuleeko Omakotiliiton toiminnalla olla brändituotteen leima, joka tunnetaan yleisesti? Millainen on liiton imago ulkopuolisten silmissä ja millainen on sen maine jäsenten, sidosryhmien ja työntekijöiden keskuudessa? Näistä kaikista osatekijöistä muodostuu kokonaisuus, millaisena liitto tunnetaan ja millaiseksi sen toiminta koetaan. On selvää, että jos liiton toiminta on tunnettua ja se koetaan luotettavaksi yhteistyökumppaniksi, se edesauttaa jäsenhankintaa ja luo mahdollisuuksia solmia yhteistyö- ja edunvalvontasuhteita niin liitto-, piiri- kuin yhdistystasollakin. Liiton tunnettuuden parantaminen tulee olla jatkuvaa, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Taloudelliset panokset tähän työhön ovat kuitenkin sen verran rajalliset, että on tarkoin mietittävä, millä keinoin voimme saada siinä parhaan tuloksen. Suunnitteluseminaarissa tuli esille liiton, piirien ja yhdistysten toimihenkilöiden ja jäsenten henkilökohtaiset kontaktit ja verkostot päättäjiin. Samoin osittain tähän liittyvänä nousi esille jäsenten osaamisen hyödyntäminen. Liitolla on jäsenenä lähes 70 000 eri alueiden ja alojen erikoistuntijaa, jotka ovat verkostoituneet hyvin monin eri tavoin niin paikallisella tasolla, maakuntatasolla kuin valtakunnallisellakin tasolla. Tätä osaamistaan jäsenet käyttävät monipuolisesti jo nyt toimiessaan liittoyhteisön hallituksissa ja toimikunnissa. Tulisi kuitenkin miettiä keinoja, miten saisimme entistä laajemman jäsenistön osaamispääoman hyödyttämään koko liittoyhteisön laajenevaa toimintaa ja sen kehittämistä. Myös tämä vaatii pitkäjänteistä työtä. On mietittävä, kenen kanssa meidän tulee ensisijaisesti verkottua ja keihin meidän tulisi luoda kontakteja. Valtakunnallisella tasolla liiton toimiston keskeisenä tehtävänä on tunnettuuden ja edunvalvonnan nimissä kontaktien ja verkostojen luominen päättäjiin ja muihin sidosryhmiin. Näen kuitenkin, että jäsenmäärän edelleen kasvaessa myös paikallisella ja piirien tasolla tarvitaan jatkossa entistä enemmän kontaktien luomista eri intressiryhmiin. Vain tätä kautta toimintamme huomioidaan ja se saa arvostusta sekä voimme olla vaikuttamassa omakotiasumiseen omilla paikkakunnillamme. Tähän työhön tarvitaan jäsenten monipuolista osaamista ja jo olemassa olevia kontakteja ja verkostoja. Piirien ja yhdistysten kannattaa miettiä näitä asioita omissa suunnittelupalavereissaan. Samoin liiton hallituksen tulee pohtia konkreettisia keinoja tämän toiminnan edistämiseksi. Organisaation sisäiset pelisäännöt nousivat myös painopistealueeksi seminaarissa. Ymmärrän, että sisäisillä pelisäännöillä tarkoitetaan tässä tapauksessa koko liittoyhteisön; liiton, piirien ja yhdistysten työnjakoa, niiden tehtävien määrittelyä ja rajauksia sekä näihin liittyviä toimintamalleja ja niiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tämä on hyvin laaja ja monisäikeinen asia kehittämiskohteena. On selvää, että jäsenmäärän kasvaessa sekä edunvalvonnan ja palveluiden monipuolistuessa ”pelikenttää”, jolla liittoyhteisö toimii, tulee aika ajoin uudistaa. Lisäksi pitää arvioida uudelleen, ovatko pelisäännöt ajan tasalla. Asian voisi tiivistää kysymykseen, miten nykyinen organisaatiomalli pystyy palvelemaan entistä laajempaa jäsenkenttää? Tulee muistaa, että tässäkin asiassa asiakas eli jäsen on kaikkein tärkein. Liiton on huolehdittava, että jäsenet myös jatkossa haluavat kuulua liittoon. Tämä on mahdollista ainoastaan sillä, että jäsenille pystytään tarjoamaan riittävät palvelut ja vastinetta jäsenyydelleen. Liiton henkilöresurssit ovat suurelta osin keskittyneet liiton toimistolle, ja taloudellisten realiteettien valossa ei nykyisellä jäsenmaksutasolla ole mahdollisuutta resurssien merkittävään lisäämiseen. Onkin mietittävä keinoja, miten myös liitto pystyy tukemaan ja kehittämään piiri- ja paikallisyhdistysten toimintaa. Varmaan tämä edellyttää jonkinlaista resurssien allokointia näille tahoille. Kuten edellä olevasta hyvin käy selville, liitto ei ole missään pysähtyneisyyden tilassa, vaan työtä liiton kehittämiseksi tehdään monilla eri tahoilla ja tavoilla. Kasvava liittoyhteisö asettaa kaikille sen piirissä toimiville jatkuvasti uusia haasteita. Maailma ympärillämme muuttuu, ja on juostava entistä lujempaa pysyäksemme edes paikallaan. Hyvää joulun odotusta kaikille! Erkki Buska 2. varapuheenjohtaja 34 omakotilehti 5 • 2 0 0 9
Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48