Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52JÄRJESTÖSIVUT Silvolan kulttuuriteko Bengt Eriksson: Talonpoikaispurjehdus Helsingin pitäjässä 1500-luvulla – Bondesegling i Helsinge på 1500-talet, Silvolan Pientaloyhdistys ry, 2009, 344 s. Harvoin törmää niin kunnianhimoiseen yritykseen kuin Bengt Erikssonin aikeeseen piirtää oman elinalueensa historiaa kapeasta ja vähän tutkitusta näkökulmasta. Tulos on hämmästyttävä. Kirjoittaja maalaa kuvaa kaupankäynnistä, merenkulusta, kulttuurihistoriasta, jopa tapakulttuurista mielenkiintoisesti ja laajaan lähdeaineistoon tukeutuen. Oman tienoon keskeisimpien tilojen vaiheet selostetaan aina nykypäivään saakka. Eriksson yltää parhaimmilleen sekoittaessaan faktaa ja fiktiota kuvatessaan draaman keinoin talonpojan myyntimatkan Tallinnaan vuodelta 1517. Kirjoittajan omat purjehdustaidot, teeman hallinta ja ilmeinen rakkaus aiheeseen pääsevät nautinnollisesti esille. Aivan erikseen on annettava tunnustusta sille tutkijantyölle, johon Eriksson on sukeltanut selvittäessään 1500-luvun talonpoikaisen purjealuksen – oikeammin veneen – muodon ja ominaisuudet. Talonpoikaisveneitä ovat toki monet muutkin hahmotelleet, mutta näin tarkkaa luonnehdintaa en muista nähneeni missään. Silvolan Pientaloyhdistys on yltänyt kulttuuritekoon niin paikallishistorian kuin ja etenkin merihistorian vähän kynnetyllä saralla. Kirja on oiva esimerkki siitä, miten on muitakin vaihtoehtoja kuin perinteinen yhdistyksen toimintaa esittelevä teos. Erikssoninsahan tällainen hanke tarvitsee etenkin 106 jäsenen yhdistyksessä – semminkin kun tämä on jo toinen teos muutaman vuoden sisällä. Ilmari Valkama Kirjoittaja testaa talonpoikaisveneen raakapurjeen ominaisuuksia (kirjan kuvitusta). Mökkiläinen – liity myös Vapaa-ajan Asukkaisiin! Suomessa on puoli miljoonaa loma-asunnon omistajaperhettä. Omakotiliittoon kuuluva Vapaa-ajan Asukkaiden liitto ry on heidän etujärjestönsä. Liiton 68 000:sta jäsenestä 47 % omistaa myös kesämökin. Vapaa-ajan asukkaiden jäsenyhdistykset ja yhteyshenkilöt: • Kouvolan vapaa-ajan asukkaat ry, Jouko Taskinen, Vantaa, 0400 426 194 • Lopen vapaa-ajan asukkaat ry, Juhani Kanerva, Hki, 040 589 9162 • Tammelan vapaa-ajan asukkaat ry, Esko Koskinen, Forssa, 040 830 8357 • Mikkelin seudun vapaa-ajan asukkaat ry, Jorma Lehtojuuri, Hki, 040 953 8043 • Västra Åbolands Delårsboende rf / Läntisen Turunmaan Osavuosiasukkaat ry, Jukka Vanhanen, Salo, 0400 740 181 • Vapaa-ajan asunnot ry, valtakunnallinen Jorma Lehtojuuri, Hki, 040 953 8043 Loma-asukkaat ovat voimavara Vapaa-ajan asukkaat käyttävät runsaasti yksityissektorin palveluja, elävöittävät ja lisäävät mökkikuntien väkilukua kesäisin. Erinomainen tapa hyödyntää loma-asukkaiden tietoa ja kokemusta on yrityskummitoiminta. Etätyön aikakaudella mökkiläinen on potentiaalinen uusi asukas. Loma-asunnon muuttamista kokovuotiseksi ei pidä vieroksua vaan edesauttaa. Vaatimus yhdenvertaiseen kohteluun on perusteltu. Jäsenmaksu yhdistyksestä riippuen 15−20 euroa/v. -------------------------------------------------------------------------------------------Haluan liittyä vapaa-ajan asukkaiden jäsenyhdistykseen Saan jäsenyyden myötä Suomen Omakotiliiton jäsenedut Asuinmuoto: omakotitalo rivitalo kerrostalo Omakotiliitto maksaa postimaksun Etu- ja sukunimi___________________________________________ Vakinainen postiosoite______________________________________ Loma-asunnon sijaintikunta ___________________ Puh____________ Sähköpostiosoite:___________________________________________ Suomen OMAKOTILIITTO Paremman asumisen Puolesta Tunnus 5005655 00003 VASTAUSLÄHETYS 4 • 2 0 0 9 omakotilehti 53
Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56