Omakotilehti 4/2009
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44
JÄRJESTÖSIVUT TOIMINNANJOHTAJALTA Arkea ja juhlaa Puhekielessä on yleistynyt arki-sanan käyttö kaikenlaisissa asiayhteyksissä. Puhutaan arjenhallinnasta, arkiruuasta, suomalaisesta arjesta. Arki tuntuu olevan nykyään peräti muodikasta. Omakotiliiton arki muodostuu perustyöstämme; yleisestä edunvalvonnasta ja jäsenpalveluista, välillä puhumme myös pientalovaltaisen asuinmuodon puolesta. Edunvalvonnassa haemme aidosti jäsenistön suurinta yhteistä nimittäjää, sitä, kuinka voisimme palvella mahdollisimman suurta osaa Omakotiliiton jäsenkunnasta. Kotitalousvähennystä ei muutettu budjettiriihessä Kotitalousvähennyksen roima lisäys asuntoremonteissa on eittämättä tämän vuoden suuri edistysaskel jäsenkunnalle. Taustalla oli valtion viime vuoden budjettiriihi, jota Omakotiliittokin pohjusti aikanaan vaatimuksella kotitalousvähennyksestä ja energiatehokkuustoimenpiteistä. Tämänvuotinen budjettiriihi puitiin aikaisempaa paljon karummissa oloissa. Omakotiliiton jäsenet voivat kuitenkin edelleen olla tyytyväisiä, koska ristipaineista huolimatta kotitalousvähennys säilyy hallituksen budjettiesityksessä ennallaan. Omakotiliiton perustelut kotitalousvähennykselle ovat päteviä ja ajankohtaisia, sillä kotitalousvähennys on ollut menestys toiminnassa harmaita markkinoita vastaan ja sen avulla voidaan edistää kansallista strategiaa energiatehokkuuden lisäämisessä. Lisäksi tulevana talvena rakennusalan työllistäminen korostuu entisestään. Arvonlisäveron korotukseen omakotirakentajat eivät taas millään muotoa voi olla tyytyväisiä. Rakennustutkimus RTS:n selvityksen mukaan omakotirakentaja maksaa jo nyt keskimäärin 115 000 euroa veroja ja maksuja rakennusprojektissaan. Vielä tämän lisäksi tuleva uusi veronkorotus ei tunnu reilulta, koska tulevaisuudessa rakentamisen kustannukset kasvavat jo muutenkin. Siitä pitävät huolen nousevat palkkakustannukset, kiristyvät rakennusmääräykset ja aikaisempaa hankalammin rakennettavissa olevat kaupunkitontit. Yhdistysten juhlaa Kesä on ollut myös juhlien aikaa. Kiitos vielä kerran yhdistyksille liiton saamista kutsuista. Päällimmäisenä mielessä ovat tuoreimmat tapahtumat; Koivula-Haritun 30-vuotisjuhla Turussa, Riihimäen Pienkiinteistöyhdistyksen 60-vuotisjuhla ja Asolan 60-vuotisjuhla. Rekola-Asolan toinen kyläkunta on jälleenrakennuskauden tuote nimeä myöten. Asolan nimihän tulee sotienjälkeisestä Asutusasiainosastosta (ASO), kuten tuoreessa paikallishistoriassa kerrotaan. Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen totesi osuvasti juhlapuheessaan Asolassa, että yhteiset juhlat ovat kaupunkilaisille tärkeitä kulttuuritapahtumia. Paikallishistoria puolestaan on yhteishengen sidosaine. Tiedän, että historiateoksen kirjoittaminen ei käy kädenkäänteessä. On hienoa, että kuitenkin jo monet omakotiyhdistykset ovat tehneet paikallishistoriansa, sillä harvenevan rintamamiestalojen rakentajajoukon haastatteluun on rajallinen aika jäljellä. Työ on kuitenkin palkitsevaa. Hyvä paikallishistoria antaa asuinympäristölle uudella tavalla sisältöä ja merkitystä. Se kertoo tarinoita kotikulmilta. Juhani Nenonen Vammalan seudun omakotiyhdistys mukana tutkimushankkeessa Vammalan seudun omakotiyhdistys Sastamalasta on mukana yhtenä keskusteluryhmänä Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen yhteisessä Kohti kiinnostavaa journalismia -tutkimushankkeessa. Kohti kiinnostavaa journalismia tutkimushankkeessa pohditaan, mikä tekee journalismista kiinnostavaa – ja miten siitä voitaisiin tehdä entistäkin mielenkiintoisempaa. Journalismin kiinnostavuutta tutkitaan ihmisten arkielämän näkökulmasta. Keskeisiä kysymyksiä ovat: - Onko mediassa tarpeeksi kiinnostavaa sisältöä? - Mitä journalismi tai sanomalehdet eivät noteeraa tai eivät osaa käsitellä riittävän hyvin? - Millaisia odotuksia ihmisillä on journalismia kohtaan? - Mitä ihmiset saavat mediasta ja miten sen aiheet ovat arjen toiminnassa hyödyksi? Tutkimuksessa on mukana kaikkiaan yhdeksän erilaista yleisöryhmää ja viisi eri yhteistyölehteä. Ryhmiä on mukana Sastamalan lisäksi Tampereen seudulta, pääkaupunkiseudulta, Jyväskylästä, ja Oulusta. Sastamalassa on mukana Vammalan Seudun Omakotiyhdistys ja Tyrvään Sanomat. Tutkimushankkeen toteuttaa journalismin tutkimusyksikkö Tampereen yliopistosta. Tutkimukseen osallistuu tutkijoita myös Helsingin yliopistosta ja Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö. Tutkimus toteutetaan syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana. Tutkimushankkeesta kerrotaan lisää Omakotilehden seuraavassa numerossa. 44 omakotilehti 4 • 2 0 0 9
Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56