Omakotilehti 4/2009
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38
▶▶▶ Letchworthin perilliset Onko Suomessa puutarhakaupunkeja? Puutarhakaupunkiaate on vahva 1900luvun kaupunkirakentamisen sivupolku, jonka heijastuksia voi Suomessakin ihailla. Järvenpääläinen kaupunkisuunnitteluarkkitehti Ossian von Konow on omistautunut puutarhakaupunkien asialle. Hän on muun muassa toiminut aloitteentekijänä kehuttujen puutarhakaupunkimaisten asuinalueitten synnyttämisessä Järvenpään Tanhuniittyyn ja Vantaan Kartanonkoskelle. Hänen mielestään puutarhakaupunkiaatteen vahvimmat näytöt Suomessa ovat 1920-luvun alusta pääradan varteen syntyneet paikkakunnat Oulunkylä, Malmi, vanha Tapanila ja Puistola, Tikkurila ja etäämpänä Kerava ja Järvenpää. Lisäksi monet suomalaiset kaupunginosat noudattavat miljööltään Letchworthin arvoja. − On hieman oireellista, että Tanhuniityn ja Kartanonkosken muodon määrittelijät olivat ruotsalaisia huippuarkkitehteja. Suomalaiselle arkkitehtikunnalle ajatus tiiviistä kaupunkimaisesta pientaloasumisesta on ollut jotenkin vaikea, von Konow ihmettelee. − Ollaanko Suomessa edelleenkin sitä mieltä, että vain maaseudulla voi asua viihtyisässä ympäristössä ja että kaupungissa voi olla vain kivisiä kerrostaloja? Meillä on kuitenkin monissa vanhoissa kaupungeissa hienoja esimerkkejä hyvästä ihmisläheisestä pientaloasumisesta. Ossian von Konowin mielestä parhaiten säilynyt alkuperäisten brittiläisten esikuvien mukainen puutarhakaupunginosa on 1920-luvulla rakennettu Helsingin Puu-Käpylä. − Ensimmäisen maailmansodan aikainen Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma olisi ollut todella upea, jos se olisi toteutunut. Oulussa arkkitehti Bertel Jungin 1915 suunnittelema Tuiran kaupunginosa oli hieno, mutta se vedettiin vuoden 1966 jälkeen maan tasalle tornitalojen tieltä. Espoossa 1950–60-luvuilla rakennettua Tapiolaa mainitaan usein puutarhakaupungiksi, mutta tosiasiassa se on kerrostalovaltainen puistokaupunki. Puutarhakaupunkien rakentaminen pysähtyi 1930-luvulle tultaessa, sillä funkkistyyli nousi suunnittelun valtavirraksi ja vaikutti yhdyskuntasuunnitteluun pitkän aikaa. Funkkis korosti rakennusten väljää sijoittelua, eikä taipunut tiiviiseen pientalorakentamiseen. Toisen maailmasodan jälkeen Nykyisin vehreät ja viihtyisät Helsingin Puu-Käpylä 1920-luvulta (yläkuva) ja Järvenpään Tanhuniitty 1980-luvulta (alakuva) rakennettiin aikoinaan pellolle. 38 omakotilehti 4 • 2 0 0 9
Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56