Omakotilehti 3/2009
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9
Teksti Pekka Rinne • Kuvitus Kristian Lindbohm Vedet puhtaaksi, huussi hajuttomaksi Ostimme mökin saaresta. Heti ensimmäisenä kesänä oli edessä kaksi investointia. Harmaille vesille piti rakentaa puhdistusjärjestelmä ja huussiin vaihtaa pönttö. Mökin keittiöön ei tullut vettä, vaikka pihalla oli hyvä porakaivo ja paineputki oli vedetty jo rossipohjaan keittiön alle. Putken veto keittiöön ja liittäminen valmiina olevaan sekoittajaan oli siis helppo työ, mutta sen jälkeen alkoikin aivovoimistelu. Tarkoitus oli asentaa keittiöön astianpesukone ja siitä seurauksena oli se, että harmaille keittiövesille oli pykälien mukaan rakennettava puhdistusjärjestelmä. Aikaisemmin astianpesuvedet olivat valuneet maastoon. Helpommin sanottu kuin tehty. Tontti viettää melko jyrkästi mereen, ja ohuen pintamaan alla on suureksi osaksi kallio. Maasuodattamon, biologis-kemiallisen tai umpikaivon rakentamisessa ei olisi ollut järkeä, sillä peruskallion louhiminen saaressa tulee erittäin kalliiksi. Yhtä lailla tulisi hintoihinsa umpikaivon tyhjennyskin. Yksi ratkaisu oli yli muiden. Mökin toisessa päässä rossipohjassa on korkeutta lähes kaksi metriä. Sinne mahtui hyvin maan pinnalle asennettava harmaavesisuodatin. Sen puhdistusperiaate on perin yksinkertainen. Pienen jääkaapin kokoisessa, lämpöeristetyssä kaapissa on kymmenen reiällistä kaukaloa, joihin laitetaan suodatinaineeksi lampisirppisammalta, latinaksi warnsdorfia trichophylla. Harmaat vedet valuvat painovoimaisesti ylhäältä alas, ja ne ohjataan poistoputken kautta kivipesään. Suodattimen kapasiteetti on noin 500 litraa vuorokaudessa, ja mitatut puhdistustulokset alittavat vaaditut normit. Jos haluaa, suodattimen eteen voi vielä asentaa saostussäiliön. Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiset näyttivät ratkaisulle vihreää valoa, joten eikun rautakauppaan. Tosin keittiöstä tulee niin vähän harmaita vesiä, ettei järjestelmää olisi ollut pakko viranomaisen mukaan rakentaa. Itse suodatin maksaa noin 1 400 euroa, ja päälle tulevat putket ja työ. Muoviputkien veto alapohjassa keittiön alle ja liittäminen pesualtaan poistoputkeen oli helppoa. Tai ainakin melkein, sillä rossipohjassa ei keittiön alla liiemmin työtilaa ollutkaan. Putken oikea kaltevuus on asennuksessa olennaista. Asennus vei pari päivää. Poistoputkenpäästä alkoi virrata kirkasta vettä, eikä silmin havaittavia kiintoaineita suodattimen läpi päässyt. Olennaista on vaihtaa sammal riittävän usein ja pitää se kosteana. Valmistajan mukaan sammalen käyttöaika on noin sata vuorokautta. Yksi satsi sammalta maksaa noin 150 euroa. Vatsaa käänsi Lapsuuden ikäviin mökkimuistoihin liittyy huussin alustassa olevan ison tynnyrin tyhjennys. Haju käänsi vahvasti vatsaa. Muisto tuli mieleen, kun oman mökin huussin huonosti suunniteltua, haisevaa pönttöä joutui useita kertoja kesässä tyhjentämään. Ratkaisu ongelmaan oli kompostoiva käymälä. Pyörivässä pöntössä on neljä lokeroa, joiden tilavuus on yhteensä 700 litraa. Yhteen lokeroon mahtuu nelihenkisen perheen kesän käymälä- ja keittiöjätteet. Ellei kutsuttuja ja kutsumattomia vieraita ihan ylen määrin käy. Hajut pitää loitolla halkaisijaltaan 160-millinen, neljä metriä pitkä tuuletusputki, jonka päässä on verkko estämässä ötököiden pääsyn. Kaunistus se ei ole, mutta tehokas. Pöntön asennus on ohjeiden mukaan erittäin yksinkertaista, käytännössä tietysti aika monimutkaista, mutta kyllä se onnistui vanhaan huussirakennukseen, kun mukana oli jo useita asennuksia tehnyt hyvä kaveri. Hintaa käymälälle tuli noin 1 400 euroa. • 3 • 2 0 0 9 omakotilehti 9
Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56