Omakotilehti 3/2009
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35
Omakotiasumisen hinta laskee vain energiaa säästämällä, sillä energian hinta ei lähiaikoina laske. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen patistaa meidät kaikki energiatalkoisiin. Suomessa on asetettu ensimmäistä kertaa määrälliset energiansäästötavoitteet. Tavoitteena on vähentää energian kulutusta noin 11 prosentilla vuonna 2020 verrattuna siihen, mitä se olisi ilman uusia toimenpiteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa vajaata 40 TWh:a energiaa! Kyse on meidän kaikkien yhteisestä asiasta, eikä tavoitteisiin ylletä pelkästään teollisuuden toimilla. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on pohtia, miten tavoitteiseen käytännössä päästään. Työn tulokset selviävät kesän alussa. Ennen sitä on turhan aikaista puhua yksityiskohtaisista käytännön muutoksista ja toimenpiteistä, joihin ryhdytään. Toimikunnan koollekutsuja, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen lupaa kuitenkin, että pohdinnan tulokset eivät jää vain mapin täytteeksi. Valtioneuvosto on luvannut käynnistää kiireisimmät toimenpiteet jo syksyllä. – Omakotiliiton edustaja on työskennellyt toimikunnassa kiitettävän aktiivisesti, joten omakotiasujien ääni on kyllä kuultu, Pekkarinen rauhoittelee asumisen kallistumista pelkäävää omakotiasujaa. Joka tapauksessa Suomella on kirittävää energiankäytön tehostamisessa niin paljon, että tarvitsemme tosi toimia. – Pelkät suositukset eivät riitä, vaan voimme kaikki varautua siihen, että joudumme todella muuttamaan toimintatapojamme. Toisaalta tavoitteena on kustannustehokkuus, joten monet energiatehokkuutta parantavat muutokset kodeissa maksavat itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa. Kotitalouksien energiankulutus on ollut jatkuvasti kasvava. Siihen on saatava muutos järjestelmällisillä toimilla, Pekkarinen linjaa. Sen sijaan sähköntuotannon päästökauppaan liittyvä windfall-voiton verottaminen ei Pekkarisen mukaan kuluttajien sähkölaskua nosta, vaikka päinvastaisiakin mielipiteitä on esitetty. Hallitus on tehnyt päätöksen kerätä windfallvoitosta veroa viimeistään vuoden 2011 alusta. Veroa kerättäisiin sähkön tuottajilta lähinnä siitä sähköntuotannosta, joka myydään sähköpörssiin. – Sitä ei siis kerätä kuluttajan sähkölaskussa. Olemme saaneet useilta asiantuntijoilta selvityksen siitä, että windfall-vero ei nosta sähkön hintaa. Sähköntuottajien intressissä on tietenkin väittää, että vero näkyisi kuluttajan kukkarossa. Meidän onkin oltava tarkkana, ettei sähkön hintaa nosteta väärin perustein, sitten kun vero pannaan toimeen. Kallis sähkö kurittaa erityisesti sähkölämmitteisen omakotitalon asukasta. Moni miettii, onko sähkömarkkinoiden vapautuminen sittenkään ollut niin hyvä juttu. Esimerkiksi Ruotsissa markkinoiden vapautumisen jälkeen vuodesta 1996 sähkön hinta on noussut peräti 150 prosenttia eräiden laskelmien mukaan. Häviäjinä ovat olleet muun muassa omakotiasujat. Suomessa sähkömarkkinat aukesivat samoihin aikoihin. Vuoden 1997 alusta sähkön siirron, hankinnan sekä verot sisältävä sähkön kokonaishinta on noussut sähkölämmittäjillä 60–70 ja muilla kotitalouksilla 50 prosenttia. Pekkarinen tähdentää kuitenkin, että reaalisesti hinnannousu on ollut selvästi vähäisempää: sähkölämmittäjillä 45 ja muilla 25 prosenttia. – Toki markkinoiden yhdentymisen ja monipuolistumisen olisi voinut olettaa mieluummin laskevan sähkön hintaa. Hintaa ovat kuitenkin nostaneet muun muassa tiukentuneet ympäristönormit ja päästökaupan käynnistäminen. Sähkönsiirron hinta ei ole noussut reaalisesti ollenkaan vuoden 1997 jälkeen, vaikka tuostakin on aika ajoin taitettu kovasti peistä. Lainsäädännön ohjaama valvonta on pitänyt hinnat kurissa, Pekkarinen sanoo. Pitkällä aikavälillä etenkin uusien omakotitalojen rakentamisessa myös erilaisilla kaavoitus-, rakennus- ja jätehuoltotoimilla on merkitystä. On kuitenkin kaikkien etu, että energiatehokkuutta parantavat uudet teknologiat otetaan käyttöön uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamisessa. Pekkarinen muistuttaa, että valtio tukee voimakkaasti energiateknologioiden tutkimusta ja kehittämistä. Uusien innovaatioiden toimivuutta testataan ensin kokeiluhankkeissa, ja toimivaksi todettuja ratkaisuja pyritään levittämään kuluttajien käyttöön. – Uusien energiatehokkaiden innovaatioiden markkinoillepääsyä pitää nopeuttaa. Jo nyt jotkut kunnat ovat myös edellyttäneet tontin luovutuksen ehtona matalaenergiarakentamista. Sähköt seis Tällä hetkellä omakotiasujaa tuetaan talonsa energiatehokkuuden parantamisessa pääasiallisesti kotitalousvähennyksellä. Se onkin todettu niin toimivaksi tukimuodoksi, että tukea korotettiin tämän vuoden alusta. Taantumaakin kannattaa käyttää hyväksi. Osaavaa työvoimaa on nousukautta paremmin tarjolla. – Nyt kannattaa todella käynnistää aktiivisesti erilaisia korjaustoimia ja ottaa käyttöön energiatehokkaita ratkaisuja ja tuotteita. Monin paikoin rakennusten kunnostaminen on jäänyt jälkeen tarpeesta. Meillä kaikilla on petrattavaa. Jokainen voi tehdä osansa energiatalkoissa. Usein kyse on ajatustavan muutoksesta, joka johtaa konkreettisiin tekoihin. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle. – Voisimme suhtautua sähkövirtaan samalla tavoin kuin veteen. Eihän kukaan anna vesihanankaan valua. Yhtä lailla sähkövirta pitää katkaista aina, kun sähköä ei tarvitse. Valojen on turha antaa palaa tyhjässä huoneessa, eikä sähkölaitteita kannata pitää valmiustilassa tai päällä huvin vuoksi. Samoin sähkölämmitteisissä taloissa kannattaisi tutkia lämpöpumppujen käyttöönottoa. Ne ovat tehokas keino vähentää sähkönkulutusta, Pekkarinen opastaa. • 3 • 2 0 0 9 omakotilehti Yhä kalliimpi koti Asuminen kallistuu entisestään ainakin lyhyellä aikavälillä. Lainsäädännöllisen kepin sijaan pitääkin ajatella porkkanaa eli energian säästämistä. – Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lasku maksetaan merkittävältä osalta energian hinnan kautta. Kun hinta nousee, asuminen kallistuu. Kun tehostamme energian käyttöä, hillitsemme kustannusten nousua, Pekkarinen sanoo. Matalaenergiaa säädöksillä Ilmasto- ja energiastrategia koskettaa omakotiasujaa keskeisimmin energian hinnan kautta. 35
Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56