Nautic 4/2012
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56
Kilpaveneily Teksti Kari Eljos Kuvat Jukka Tainio, Heffe Ericsson Mikko Määttä ja Mai Järvinen (sin. vene), Mats ja Irma Nylund (valk. vene) Helsingin SM 2011. Näin minä sen opin elämään Vikla on elämäntapa ja yksi kovimmista kevytveneluokista Se on outo tyyppi. Sillä on kummallinen sukunimi. Se menee Berliiniin tanssimaan tangoa. Ja se osaa hitsata vaikka portinpieliä. Sillä on ikää 51 vuotta ja leukaa se vetää enemmän kuin muut yhteensä. Puhuu yleisimmät kielet sopivasti sekaisin. Yrittäjäksi vaikuttaa tuulella käyvältä. Osaakohan se purjehtia? Kuulemma aloittanut joskus 70-luvulla. N äitä varmasti mietti Mikko Määttä HSK:n viklalaivueesta viime kesäkuussa kutsuessaan minut koepurjehdukselle ja kirjoittamaan tätä artikkelia. Kertomus on Kari Eljoksen paluusta 35 vuoden tauon jälkeen yhteen kovimmista kevytveneluokista. Oli 1974, kun Kari Manninen Mikkelin Otavassa sai isänsä kanssa mahonkivanerista tekemänsä Windmillin valmiiksi. Sitä kokeiltiin ja radiossa soi Hurriganes. Vuotta myöhemmin Kari alkoi kilpailla. Gasteina hänellä vaihtelivat minä ja Jukka Laitinen. Kari 56 NAUTIC
Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68