Nautic 4/2012
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53
470-luokan olympiamitalistit vuosimallia 1980, Georg ”Tusse” Tallberg ja Jouko Lindgren vasemmalla. Keskellä kultaa voittaneet Brasilian Marcos Pinto Soares ja Eduardo Henrique Penido ja oikeallla hopealle purjehtineet DDR:n Egbert Swensson ja Jorn Borowski. – Pärjäsimme ilman valmentajia ja kumiveneitä. Ei niitä osannut edes kaivata. Ammattilaisia oli purjehtijoista ehkä kolmasosa, Lindgren sanoo. Suomen voitokas kolmikko on yhä vahvasti mukana purjehduksessa. Lontoon olympialaisissa heistä on mukana vain valmennuspäällikkö Rechardt, mutta Joukon pojat Joonas ja Niklas pitävät Lindgrenien mainetta yllä 470-luokassa. Suomen joukkueen managerina Weymouthissa toimii puolestaan Thomas Johanson, joka oli kipparina siinä toisessa merkkipaalussa. lamavaloja tai haastattelupyyntöjen määrää, vaan ottivat voitostaan kaiken irti. He nostivat purjehdusta Suomen urheilukartalle ahkerasti ja määrätietoisesti. – Me emme ottaneet Tompen kanssa mediasta mitään paineita, päinvastoin nautimme siitä hulabaloosta. Mulla on siitä ajasta vain hyviä muistoja, Järvi kertoo. Myöhemmin hän on alkanut arvostaa myös voiton laajempaa merkitystä. – Onhan kultamme ollut aina iso juttu, mutta näin jälkikäteen näen sen myös osana historiaa ja urheilukulttuuria. Kullasta ”meidän juttu” Suomen toinen purjehduksen merkkipäivä osui syyskuun 23. päivään vuonna 2000. Sydneyssä miteltiin 49erin olympiamitaleista, joista kirkkainta oli kaavailtu isäntämaalle. Skiffit olivat syntyneet Australiassa, joten kullan ei pitänyt mennä ainakaan kaukaiseen Suomeen. Thomas Johanson ja Jyrki Järvi vakiinnuttivat kuitenkin regatan edetessä asemansa kärkitaistossa ja hypähtivät kilpailun päätteeksi hieman hämmentyneinäkin korkeimmalle korokkeelle. – On se luonnollisesti yksi elämäni kohokohdista. Silloin kun voittaa urheilussa tai saa lapsen, ovat kaikki onnellisia puolestasi. Koulumenestyksestä kehuvat vanhemmat ja opettajat, mutta kaverit eivät. Olympiakultaa hehkuttavat kaikki, Järvi summaa. Järvelle erityisen suuri hetki oli palkintojenjako. Hän silmäili yleisöä oopperatalon portailla ja näki kasvoja, joita oli ihaillut purjehduslehtien sivuilta monta vuotta aiemmin. – Olin fanittanut aussipurjehtijoita ja 18-jalkaisia skiffejä jo kauan. Tuntui uskomattomalta, että me veimme voiton. Oli myös mahtavaa, kun presidentti oli mukana tunnelmassa. Kullastamme tuli ”meidän juttu”. Järvi ja Johanson eivät hätkähtäneet sa- Ei voittajaksi yhdessä yössä Vaikka voiton muisto elää pitkään, on pitkä myös aika mitalien takana. Etenkin purjehduk- sen kaltaisessa lajissa menestys vaatii vuosien, jopa vuosikymmenten tinkimätöntä työtä. Järvi ja Johanson noudattivat valmentajansa 100 kohdan listaa, johon oli kirjattu kaikki purjehtijoiden tehtävät. Valmentaja sanoi, että lista tulisi ottaa koulukokeena. Kun purjehtijat osaavat tehdä tehtävistä 90 prosenttia, on se kouluarvosanana melkein kymppi. – Ammattiylpeys on tärkeää. Jos vain haaveilee siitä, että seisoo podiumilla, keskittyy väistämättä liikaa lopputulokseen. Sen sijaan pitäisi miettiä, mitä pitää tehdä päästäkseen sinne, Järvi sanoo. – Matkanteosta pitää nauttia. Sen pitäisi olla pääfokus. Huippu-urheilu vaatii paljon tiukempaa itsekuria kuin uskotaan. Saman tietää Lindgren. Myöskään Joonaksen ja Niklaksen nousu kärkikamppailuun ei ole tapahtunut yhdessä yössä. – Tämän eteen on tehty 17 vuotta töitä. Jos pojilla ei olisi ollut niin paljon ongelmia välinetoimittajien kanssa, olisi menestystä tullut jo ehkä vuotta aiemmin, Jouko Lindgren muistuttaa. – Tärkeintä kuitenkin on oikea ajoitus. Se, ettei pala loppuun ennen kisoja. Järvi ja Lindgren luottavat suomalaisten menestysmahdollisuuksiin Weymouthissa. – Jo kevään MM-kisat osoittavat, että päätökset satsata purjehdukseen ovat kannattaneet, Lindgren sanoo. SuoMAlAiSten olyMPiAMitAlit PurjehdukSeSSA 1912 Hopea 10 m R Harry Wahl, Waldemar Björkstén, Jacob Björnström, Bror Brenner, Allan Franck, Erik Lindh, Aarne Pekkalainen Bertil Tallberg, Gunnar Tallberg, Arthur Ahnger, Emil Lindh, Georg Westling Ernst Krogius, Max Ferdinand Alfthan, Erik Hartwall, Jarl Hulldén, Sigurd Juslén, Eino Sandelin, Johan Silén Hans Dittmar Bertel Broman Ernst Westerlund, Paul Sjöberg, Ragnar Jansson, Adolf Konto, Rolf Turkka Esko Rechardt Jouko Lindgren – Georg Tallberg Thomas Johanson – Jyrki Järvi Pronssi 8mR Pronssi 12 m R 1924 1928 1952 Pronssi Pronssi Pronssi Jollat Jollat 6mR 1980 1980 2000 Kulta Pronssi Kulta Finnjolla 470 49er NAUTIC 53
Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68