Nautic 3/2012
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47
Viime kesänä koulutuskeskuksessa järjestettiin nelisenkymmentä eri kurssia, joihin osallistui yhteensä 1500 ihmistä. Meripelastajien lisäksi koulutuskeskuksessa toimivat myös mm. Puolustusvoimat, Pelastusopisto ja Ilmatieteenlaitos. koulutuskeskuksesta kiinnostuneet veneilijät voivat halutessaan vierailla saaressa. me pidentää koulutuskeskuksen kautta myös kelirikon ajaksi. Tämä tietysti nostaa keskuksen käyttöastetta, Hatakka jatkaa. (Voluntary Maritime Rescue) -hankkeella (2009–2011) pyrittiin luomaan turvallisemmat olosuhteet merenkululle ja paremmat valmiudet ympäristövahinkojen torjuntaan Suomenlahden itäpäässä ja Peipsijärvellä. VOMARE-hanke sai jatkoa VOSABASEnimellä (Voluntary for Safety of Baltic Sea). Jatkohankkeessa pyritään tuomaan laajemmin koko Itämeren-alueelle Suomesta, Saksasta ja Ruotsista toimiviksi osoittautuneet, vapaaehtoisuuteen perustuvat meripelastusjärjestöt. – Menneinä kolmena kesänä Bågaskärin koulutuskeskuksessa on pidetty noin puolisenkymmentä kurssia yhteistyössä Virolaisten kanssa, sanoo Hatakka. vin hankala lähteä suorittamaan minkäänlaisia tehtäviä Venäjän rajan taakse, Hatakka jatkaa. Kansainvälistä toimintaa Meripelastus on luonteeltaan kansainvälistä toimintaa. Meripelastusseurat eri maista kokoontuvat säännöllisesti jakamaan tietoa ja taitoja. – Työ on sinänsä hyvin samankaltaista kaikkialla maailmassa, Hatakka valaisee. Ainoa suuri ero on tietysti valvottavat vesistöt, jotka poikkeavat toisistaan paljon. Jo Etelä-suomen kivisen saariston ero vain kahdeksankymmenen kilometrin päässä olevan Viron pohjoisrannikon hiekkapohjasta on todella suuri. Yhteistyössä Suomenlahdella tapahtuvasta rajoja ylittävästä huviveneilystä puhuttaessa Hatakka näkee kaksi selkeää trendiä. Ensinnäkin veneily on sekä meillä Suomessa että naapurimaissamme Virossa ja Venäjällä yleistynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Toiseksi rajoja ylittävästä veneilystä on havaittavissa kaksi suuntausta: Venäläiset veneilijät saapuvat yhä suuremmissa määrin Suomen puolelle, kun vastaavasti me suomalaiset yhä mielellämme, perinteitä kunnioittaen, matkustamme lahden yli Viroon. – Venäjä saatetaan edelleen kokea turvattomana kohteena ja lisäksi viisumipakko karsii hetken mielijohteesta tehtävät äkkilähdöt, Hatakka arvelee. Lahden liikennöidyin rajoja ylittävä huvivenereitti on edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä kulkeva väylä. Tämä on jossakin määrin lisännyt oman Meripelastuksemme valmiustarpeita, mutta ennen kaikkea se on koskettanut eteläisen naapurimme Viron meripelastajia. – Virossa tarvitaan tämän takia yhä enemmän osaamista, ja siksi olemme tiivistäneet yhteistyötämme. Bågaskäristäkin on ollut hyötyä. Olemme voineet tarjota virolaisille kollegoillemme hyvät puitteet koulutukselle. Virossa työ on vasta aluillaan, joten yhteiset koulutukset suomen Meripelastusseuran kanssa ovat tervetulleita. Maiden välisen yhteistyön tiivistämisen lisäksi ns. VOMARE Myös idässä tapahtuu Myös Venäjän suuntaan tähyillään. Villi veikkaus on, että ainakin huviveneilyyn liittyvää byrokratiaa tullaan keventämään myös Venäjän ja Suomen välillä jonka myötä voi olettaa, että lisääntyneen idänliikenteen seurauksena venäjällä tullaan tarvitsemaan yhä enemmän osaamista meripelastuksen saralla. Myös tämän haasteen Suomen Meripelastusseura tiedostaa. Suomen ja Venäjän välinen kahdenvälinen yhteistyö ilmenee RescOp-hankkeen muodossa, jolla tavoitetaan turvallisempaa merenkulkua sekä parempaa ympäristönhallintaa tutkimuksen, kehityksen ja koulutuksen avulla. – Yhteistyö perustuu täysin samaan perusajatukseen kuin Vironkin kanssa tehtävässä yhteistyössä. On huomattavasti tehokkaampaa käsitellä asioita paikallisesti, olettaen että ne hallitsevat. Meidän on jo byrokratian takia hy- Avoimet ovet Koulutuskeskuksesta kiinnostuneet veneilijät voivat halutessaan vierailla saaressa. Saaren uusi, keväällä toimessaan aloittanut isäntä Tomas Backman kuitenkin toivoo, että halukkaat tulijat soittaisivat hyvissä ajoin ennen saapumistaan. Poikkeavissa oloissa keskuksen laituri toimii suojasatamana. – Toivomme, että koulutuskeskuksen satamaan ei syntyisi suurta liikennettä. Kyseessä on ennen kaikkea turvallisuustekijä, sillä satamassa ja sen ulkopuolella järjestetään usein sukellus- ja muita meriharjoituksia. Paras ajankohta tulla, on heinäkuun15. päivä, jolloin koulutuskeskus pitää avointen ovien päivää. Silloin vierailijoille tarjotaan myös opastusta ja tietoa veneilyturvallisuudesta sekä meidän toiminnastamme koulutuskeskuksessa. NAUTIC 47
Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68