Nautic 4/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18
Henkilö Robin ohjaa yksirunkoista Turun saaristossa 2007 ja äiti-Johanna katsoo päälle. sarjassa pärjännyt hentoisena naisena. Gasteina oli kyllä siihen aikaan paljonkin naisia, mutta ei kippareina. Kohtalo toi pysyvän gastin Gustafsson hörppii lämmintä kaakaota sataman mutterinmuotoisessa kahvilassa ja puhuu valtoimenaan. Usein puheessa vilahtaa oma seitsenpäinen lapsilauma, jonka yksilöistä nainen käyttää lämpimästi vitsaillen numeroita. – Kun oltiin mieheni kanssa kisaamassa Varbergissa, mulla oli siihen asti nuorin, numero kakkonen mukana. Meitä kuvattiin monta kertaa Ruotsin televisioon, kun imetin vauvaa aallonmurtajalla ja siitä hyppäsin sitten veneen kippariksi. Aviomies ja lasten isä Tommi Gustafsson tuli alun perin kuvioihin mukaan veneen gastiksi. Johanna houkutelli mukaan opiskelukaverinsa, jolla oli myös optimistiluokan historia ja haaveissa Tornado-luokka. – Tommin kanssa kisattiin sitten varmaan 10 vuotta, ja vasta sinä aikana suhde lämpeni. Päätettiin Barcelonen olympialaisten jälkeen mennä naimisiin ja laskin näppärästi, että ehditään hankkia neljä lasta ennen seuraavia olympialaisia. Kun Gustafssonit odottivat neljättä lastaan, selvisi, että Atlantaan ei ole asiaa. – Meidän yhteispaino oli 120 kiloa kun suositus oli 150 kiloa. Pärjättiin kyllä kevyillä tuulilla, mutta kovilla ei. Ainut nainen perämiehenä oli myös kisoissa aina silmätikkuna. Erityisesti sveitsiläiset ja espanjalaiset pyrkivät häiritsemään joukolla kisaamme, koska heidän mielestään olisi ollut noloa hävitä naiselle, Gustafsson kertoo. Lopullinen niitti oli, kun vuonna 2001 Tornado-luokassa vaihdettiin muun muassa takila. Muutokset vaativat kilpailijoilta entistä kovempaa treeniä. – Uudella rikillä käytiin vain yhdessä kisassa. Se oli ehkä elämäni painajaismaisin kokemus. Silvaplana-järvellä Sveitsissä pidettiin Euroopan mestaruuskisat kaksi kilometriä pitkässä ja puoli kilometriä leveässä järvessä, jossa oli samaan aikaan sata Tornadoa, aloittelijoiden surffikoulu ja kymmenkunta leijalautailijaa. Aloittelevia surffareita jäi muun muassa veneiden runkojen väliin. Silloin ajattelin, että lomansa voi viettää varmaan mukavammallakin tavalla. paattinsa ja päättivät, että eivät koskaan enää hanki omaa kilpavenettä. Pariskunta lähti Ranskaan kansainvälistämään konsulttiyritystä, jossa kummatkin nyt työskentelivät. Ranskassa syntyi vielä kaksi lasta lisää. – Halusimme purjehtia perheen voimin ja vuokrasimme katamaraaneja. Runkojen kolME kysyMystä Esine, joka on aina mukana vesillä: – Kompassi. Kompassi on itse asiassa mukanani lähes joka paikassa ihan kaiken varalta. Singaporen kaupungissakin jouduin käärmeitä vilisevään viidakkoon heti toisena päivänä. Mielestäni paras innovaatio veneilyssä – Monirunkovene. Katamaraanit ja trimaraanit ovat nopeita, ja niissä on mukavasti tilaa. Mitä veneilyyn liittyvää haluan hankkia seuraavaksi? – Ison katamaraanin Atlantin yli purjehdusta varten. Tätä mieheni on suunnitellut jo kauan. Minä olen asiaa lykännyt, koska olen pelännyt jonkun lapsen putoavan valtamereen. Joskus sen matkan teemme! Perheen huviveneilyä Vuonna 2001 Gustafssonit myivät kisa- 18 NAUTIC
Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 69