Nautic 3/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21
Perillä reitin ylimmässä paikassa. Edessä ovat silta ja pohjapato, joista ei edemmäksi pääse. Matkan pölyt käytiin uimassa uudessa satamassa. Jyväskylän (Korpilahden) Kärkisten silta kohoaa 18 metriin, ja se on Suomen pisin sisävesisilta. M atkaveneily on mielestäni päiviä tai viikkoja kestävä reissu. Matkan pituus tai veneen koko ovat toisarvoisia. Oma veneilyni alkoi vuonna 1971 nelimetrisellä, kunnes tarve kasvoi 8-metriin saakka. Sillä tein matkoja tutuilla vesillä. Nykyinen veneeni on Kalypso 720. Sitä ostaessani mielessäni olivat viikkojen ja satojen mailien retket. Eläkkeelle päästessäni mielessä pyöri retki Heinolasta Pielavedelle. Veneen toinen osakas on yrittäjä, joten hän päätti lähtöpäivän. Vesijärvi−Päijänne-karttasarja kuului jo varustukseen, Keiteleen karttasarja ja siitä eteenpäin kolme karttaa oli hankittava. Hyvänä apuna oli myös Veneilykesä-kirja. Tavoitteenamme oli ajaa Kymijoen vesistö päästä päähän Pielaveden pohjoispäässä olevaan Laukkalan retkisatamaan, 3988:aan, saakka. Suunnittelimme, että ajamme suoraan perille, ja takaisin tullessa poikeamme Keiteleellä, Karttulassa, Konnevedellä ja Viitasaarella. Matkaa kertyisi 600 mailia ja aikaa ajattelimme käyttää 20 päivää: päivässä 30 mailia ja ajoa viisi tuntia. Veneessämme on 80 litran tankki. Varalle otimme 35 litraa. Moottori on 50 hevosvoiman Sole, ja 2 500 kierroksella kulutus on kolme litraa. Matkavauhti on kuusi solmua. Veneilykesä-kirjaa selatessa selvisi, että tankkauspaikkoja on riittävästi. Varaosiksi otin laturin hihnan ja vesipumpun pyörän, vaikka vanhojakin oli. Köydet irrotimme 9. heinäkuuta klo 14. Kalkkisten sulusta pääsimme Päijänteelle 17.30 ja kansallispuistoon Hietasaaressa ankkuroiduimme kahdeksan aikaan. Vapaa paikka löytyi kahden ison, liukuvan veneen välissä. Lokikirja kertoo, että oli lämmintä ja aurinkoista − silloin en tiennyt, että koko matkan merkinnät tulisivat olemaan yksitoikkoisen samanlaisia, yhtä lukuun ottamatta. Seuraavana päivänä ajattelimme ajaa Vaajakosken sulun yläpuolelle. Vastaan tulleen poliisiveneen miehistö sai kuitenkin meidät ylipuhutuksi puhallutuksen yhteydessä: Korpilahden satamassa oli markkinat. Niinpä poikkesimme sinne ja jäimme yöksi. Foxy Ladyn kippari neuvoi ottamaan kiinni köysistä ja olemaan veneen keskellä. Neuvo oli kätevä. Hoidin köyden ohjaajan tuolilla seisten. Vaajakosken sulussa olimme ainoa venekunta ja saimme rauhassa harjoitella. Meille uutta oli porttien avaaminen raolleen. Sulusta ajoimme ulos 14.30, ja Kuhankosken sulusta puolitoista tuntia myöhemmin. NAUTIC 21
Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53