Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Historiallinen telakka Teksti Fredrik Eriksson Kuva Mikko Käkelä Olli Tappola, Markus Jämsen, Toni Seppänen ja Jukka Varma tutkivat Kathrinan pohjaa. Tiivistelmä artikkelista sivulla 46 Merellistä vanhustenhoitoa Yhdellä maailman suurimmista merilinnakkeista sijaitsee Suomen vanhin ja yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista kuivatelakoista. Suomenlinnan historiallinen telakka rakennettiin alun perin kaleeritelakaksi, mutta tänä päivänä se toimii perinnepurjealusten talvitelakkana. Telakan historia on vähintään yhtä omaleimainen kuin ympäristönsäkin. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1751 ja parhaimmillaan mukana oli 6 750 miestä – kaksi kertaa enemmän kuin Helsingissä oli siihen aikaan asukkaita. Vuonna 1764 valmistui ensimmäinen telakalla rakennettu alus. Telakka on kuitenkin aina ollut ennen kaikkea huolto- ja korjaustelakka. Yllättävää kyllä, siellä on rakennettu enemmän lentokoneita kuin veneitä. Tänä päivänä telakkaa hallinnoi Viaporin Telakka ry. Yhdistys pyrkii säilyttämään, kehittämään ja tukemaan työtä vanhojen tai muuten kulttuurihistoriallisen alusten parissa. Yksi telakan tämän talvisista vieraista on kolmimastokuunari m/aux Kathrina. Aluksen pohjaa kunnostetaan puoli metriä tunnissa. Rakoja paikataan ja osa laudoista vaihdetaan uusiin. 46-metrinen Kathrina on telakan suurin vieras. Tavallisesti alus toimii talvisin kahvilana, lounasravintolana ja juhlatilana Kauppatorin rannassa, Helsingissä. Kesäisin se ajaa charter-liikennettä, kuten suurin osa muistakin telakan aluksista. Pressujen alta löytyy monta Halkolaiturilta tuttua nimeä: kutteri Ingrid, kaljaasit Astrid, Svanhild ja Valborg sekä kymmenkunta muuta. Telakan vanhin alus on Tanskassa 1914 rakennettu kolmimastoinen Jan Mayen. Perinnealusten korjaus ja huolto vaativat kovaa työtä ja talous tule olla kunnossa. − Joka vuosi muutama alus putoaa pois pelistä. Syynä on usein liian heikko arvio kokonaiskustannuksista. Itse telakkapaikkaan on varaa, mutta korjaustöiden lähdettyä käyntiin, rahat loppuvat, kertoo Viaporin Telakan varapuheenjohtaja Olli Tappola. Suurin osa telakan laivoista on 40-luvulla rakennettuja kaljaaseja, jotka on suunniteltu purjehtimaan parikymmentä vuotta. − Siitä valosta katsoen on telakan olemassa olo pelastanut monta kaunista purttamme, Tappola painottaa. Suomenlinnan telakka on upea vierailukohde veneistä ja ajattomasta tunnelmasta kiinnostuneille. Jännittävin aika vieraillulle on keväällä, kun pressut otetaan pois ja kuuluisat rautaportit avataan. Lotta Hoppu AMK Metropolia Viaporin telakalla on käynnissä ainutlaatuinen projekti. Rakenteilla on tykkisluuppi 1700-luvulta peräisin olevien Fredrik Henrik af Chapmanin piirustusten mukaan. Turvallisuussyistä piirustuksiin on tehty joitakin päivityksiä. Alukseen on myös tarkoitus asentaa alkuperäisestä poiketen moottori. Projektin on tarkoitus valmistua vuonna 2013.
Sivu: 69