Nautic 1/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54
Joka kipparin venekoulu Teksti Hannu Laine Kuva CTEK 1 2 3 4 5 Aikaisemmat jaksot: Nautic 1.2010, 3.2010 ja 5.2010. Näköislehdet: www.nautic.fi Ylläpitolaturilla pidetään akut hyvässä latauksessa. Laite lopettaa latauksen akun ollessa täynnä. SÄHKÖVIAN ETSINTÄ MITTAAMALLA S ähköjärjestelmän arkoja kohtia ovat liitokset ja kytkimet. Ne hapettuvat, jolloin ylimenovastus aiheuttaa virran vaikutuksesta jännitehäviön. Huolto on usein liitosten kiristämistä ja hapettumisen estämistä erilaisin suojaöljyin. Veneessä korjataan harvoin sähkölaitteita. Suurin osa laitteiden häiriöistä johtuu siitä, että ne eivät saa tarpeeksi sähköä toimiakseen. Häiriöt voidaan tällöin jakaa kolmeen ryhmään: akku ei lataudu kunnolla, ei pidä latausta tai jännite katoaa johonkin matkalla. Jos laite ei toimi, mitataan sen napoihin tuleva jännite. Jos se on sama kuin akun jännite, laite on viallinen ja se on korjattava. Yleismittarilla voidaan mitata jännitettä, mutta se on tehtävä kuormituksen aikana (jännitehäviö = virta * vastus). Mittaus on siis tehtävä laitteen ollessa kytkettynä, ja mahdollisimman läheltä laitetta. jossa jännite on normaali, tiedetään häviön tapahtuvan mittauspisteen ja laitteen välillä. Nyt voidaan siirtää esimerkiksi mittarin plusjohto laitteen liittimeen. Jos lukema putoaa, on vian aiheuttaja laitteen pluspuolella ja jos lukema säilyy normaalina, on aiheuttaja miinuspuolella. Johtojen pituus ja paksuus Jos jännitehäviölle ei löydy selkeää aiheuttajapistettä (liitosta, kytkintä, sulaketta tms.), saattaa vika johtua liian pitkästä tai ohuesta johdosta. Jokaisella johdolla on oma nimellisresistanssinsa. Mitä ohuempi johto, sitä suurempi resistanssi. Mitä pidempi johto on, sitä suuremmaksi kytkennän resistanssi kasvaa. Tällöin johto pitäisi vaihtaa paksumpaan tai on yritettävä löytää edullisempi liitoskohta, joka lyhentäisi johtojen pituutta. Johtoa voi myös paksuntaa kytkemällä sen rinnalle toinen johto. Plussaa vai miinusta Jos jännite on alhaisempi kuin akussa, on selvitettävä, tapahtuuko häviö laitteen miinus- vai pluspuolella. Tämä tehdään siirtämällä mittauspistettä asteittain lähemmäksi akkua. Kun löydetään sellainen kohta, Toimiiko lataus? Akun latautuminen tapahtuu siten, että laturi nostaa akun napojen jännitteen yli akun nimellisjännitteen, jolloin virta alkaa kulkea akkuun päin. Latausjännite nousee nopeasti 13,8 volttiin. Kun akku alkaa tul- la täyteen, jännite nouse jo yli 14 voltin. Mittaus tehdään ensin akun navoista (ei akkukengistä) asettamalla mittarin plusjohto plusnapaan ja miinusjohto miinusnapaan. Mittaus tasajännitealueella 20 V skaalalla. Jos akun napoihin tulee vähintään 13,8 V, joka kierroksia nostamalla vielä hiukan nousee, on lataus todennäköisesti kunnossa. Jos jännite jää selvästi alle 13,8 voltin, tehdään sama mittaus kaapelikengistä. Jos lukema nousee normaaliksi, on toinen tai molemmat kaapelikengistä löysällä tai hapettunut. Jos jännite on edelleen alhainen, tehdään mittaus laturin navoista. Jos laturi syöttää riittävästi jännitettä, on jossain laturin ja akun välillä huono liitos tai latausjohdot ovat latausvirtaan ja johtojen pituuteen nähden liian ohuet. Potentiaalinen häiriön aiheuttaja on pääkytkin, joka voi olla syöpynyt tai hapettunut. Mittaamalla jännitettä ennen ja jälkeen pääkytkimen asia selviää. 54 NAUTIC
Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 69