Nautic 1/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41
Laituriparlamentti Tällä palstalla käsittelemme asioita, jotka mietityttävät lukijakuntaamme. Mihin kysymykseen sinä kaipaat vastausta liitoilta tai liittojen yhteistyökumppaneilta? Lähetä kysymys: toimitus@nautic.fi Teksti Matti Sovijärvi Kuka vei snapsilasini? Muistattehan nuo ihanat, romanttiset merimerkit koreineen: snapsilasin mallisen pohjoisviitan ja aurinkovarjon näköisen eteläviitan? Itä oli pullean mallinen maatuska, länsi kapeauumainen kaunotar. Viitat olivat kauniita ja ne erottuivat toisistaan oikein hyvin, myös hämärässä ja vastavaloon. Nykyisten muoviputkiloiden aikana ei väylien risteyksissä Erkkikään ota selvää, mikä viitta kuuluu mihinkin, paitsi ihan vierestä. Laskevaa aurinkoa vasten ei samanmallisten viittojen värejä ole toivoakaan tunnistaa. Ja jos viitat ovat vinossa tuulen takia, länsiviitta näyttää ihan eteläkepiltä ja itä pohjoiselta. Merikortteihin korit sentään jäivät, mutta se ei juuri lohduta. Miksi me emme saaneet pitää niitä vanhoja, huippumerkein varustettuja viittojamme? Euroopan Unioniko ne söi? Totuus on kovin arkinen, kertoo ylitarkastaja Peter Lindberg Liikennevirastosta, entisestä Merenkulkulaitoksesta. Eikä EU:lla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Syy on sää, kaiken kiusana on jää. Viitat jäivät jäiden alle joka talvi. Kun huippumerkein varustettu viitta kevätauringon paisteessa ilmestyi taas pinnan päälle, se oli jokseenkin varmasti menettänyt hattunsa. Viitan ikä oli vuosi, Lindberg kertoo. Päätettiin säästää. Nykyiset, vuodesta 1981 alkaen vedessä uitetut muoviputket kestävät 10, jopa 15 vuotta, myös on the rocks. Rahan puute siis hävitti toisistaan erottuvat viitat ja samalla kauneuden ja romantiikan. Saisiko rahalla ne kaikki 33 000 viittaa takaisin oikeanmallisiksi? Vaikka turvallisuuden takia? Suomen Merimuseo AHTIAINEN & STENFORS SIKSI PINTAA ON TARKKAILTAVA Oikeat paineet ja riittävä urasyvyys ovat autosi renkaiden tärkeimmät turvatekijät. Ne vaikuttavat myös polttoaineen kulutukseen ja sitä kautta haitallisiin hiilidioksipäästöihin. Tarkkaile siis pintaa ja paineita säännöllisesti, ja vaihda kuluneet renkaat uusiin, kun urasyvyys sitä osoittaa. Me pidämme huolen vanhoista, teemme mustasta vihreää monin tavoin. Valtaosa kerätystä massasta toimitetaan kokonaisina renkaina tai rengasrouheeksi leikattuna tie- ja maanrakennustyömaille. Hyväkuntoiset rengasrungot pinnoitetaan uusiorenkaiksi ja järeimmistä kuorma-auton renkaista valmistetaan mm. räjäytysmattoja. Viidessätoista vuodessa yli viisisataatuhatta tonnia “mustaa kultaa” on jo saatu takaisin järkevään käyttöön säästämään rahaa ja korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja. Kierrätysprosentti on Suomessa maailman huipulta: Käytännössä miltei kaikki vuosittain käytöstä poistuvista renkaista kerätään kierrätykseen ja uusiokäyttöön. www.rengaskierratys.com
Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 69