Nautic 1/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20
Henkil Komentaja Juhani Kaskeala ja Romanian puolustusvoimien komentaja, amiraali Gheorge Marín tutustumassa merivoimiin vuonna 2009. Moottoriveneiden formulaluokassa saatiin juuri kotiin Sami Seliön tuoma maailmanmestaruus. – Purjehtijoiden mahdollisuudet Lontoon olympialaisissa ovat huomattavat. Kilpailu tulee edelleen olemaan tärkeä osa seurojen toimintaa, Kaskeala rauhoittaa epäilijöitä. Harrastusveneily ei saa sekään jäädä syrjään. Kaskeala haaveilee liiton saavan harrastajat mukaan laajalla rintamalla. Erityisen paljon puheenjohtaja huolehtii lasten ja nuorten saamisesta mukaan koulutukseen ja toimintaan. – Tärkeää olisi tavoittaa myös ne, jotka eivät ole koskaan veneilleet eivätkä omista omaa venettä. On olemassa myös varttunutta väkeä, joka haluaisi päästä veneilemään. Heillekin tulisi järjestää veneilykouluja. Johtotähtenä Kaskealalla, ammattitaustastaankin johtuen, on meriturvallisuuden lisääminen. – Kun on ikänsä merellä liikkunut, haluaa ilman muuta vaikuttaa veneilijöiden turvallisuusasenteisiin sekä oikeaan veneilykulttuuriin. Hyvät merimiestavat ovat vaarassa rapistua veneiden määrän nopean kasvun myötä. Esimerkkinä Kaskeala kertoo vene- kunnasta, jota oli takavuosina auttamassa Hangon edustalla. Kipparilla oli oppaanaan ainoastaan kartta, joka oli napattu Helsingin puhelinluettelosta. – Purjehdus- ja veneilyseurojen kenttä tarjoaa loistavat mahdollisuudet tarjota kipeästi kaivattua koulutusta merenkulkutaidoissa, turvallisuusnäkökohdissa ja merimiestavoissa. kansimieheksi ja merenmittausretkikuntaan veneen päälliköksi ja kaikuluotaajaksi. Sotaväkeen mies lähti luontevasti laivastoon. Merisotakoulusta valmistumisen jäl- KOLME KYSYMYSTÄ Esine, joka on aina mukana vesillä: – Kunniamerivartijan viiri. Rajavartiolaitoksen päällikkö nimitti minut muutama vuosi sitten kunniamerivartijaksi. Olen siitä lähtien pitänyt viiriä aina veneessäni. Haluan sillä korostaa viranomaisyhteistyön merkitystä. Suomessa merellisten viranomaisten yhteistyö on poikkeuksellisen hyvin organisoitu. Merivoimat, Rajavartiolaitos ja Liikennevirasto jakavat muun muassa yhteisen, reaaliaikaisen tilannekuvan. Päällekkäistoiminnat ja reviiritaistelut on kyetty kustannustehokkaasti eliminoimaan. Suomalainen järjestelmä saa jatkuvasti osakseen laajaa kansainvälistä huomiota ja kelpaa hyvin vientituotteeksikin. Paras merenkulun innovaatio: – Kartta. Seuraavaksi tärkein on kompassi. Ilman karttaa ei kerta kaikkiaan pärjää, vaikka olisi kuinka GPS-systeemit käytössä. Kartta toki toimii elektronisessakin muodossa. Puolustus vei merimiehen Meri on aina kuulunut Kaskealan elämään. Hän oppi liikkumaan vesillä jo pikkupoikana. Kaskealan isä oli upseeri, ja perhe asui Suomenlinnassa, Merisotakoulun tuntumassa. Meren vaikutus oli suuri, mutta myös ankara. Kaskeala muistaa, kuinka eräästä perheestä kaksi poikaa hukkui. – Vanhemmat päättivät lähteä liikkeelle, jotta meriturvallisuutta saataisiin parannettua. Suomenlinnaan perustettiin meripartiolippukunta, johon liittyivät käytännöllisesti katsoen kaikki saaren pojat. Olin yksi Suomenlinnan Merisusien perustajajäsenistä ja sain 14-vuotiaana johtaakseni oman venekunnan. Se oli hyvä johtamisen koulu. Tämän jälkeen ei kulunut yhtään kesää, ettei Kaskeala olisi meren maininkeja käynyt. Kesätyöt veivät yhteysalusliikenteeseen 20 NAUTIC
Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 69