Nautic 4/2010
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20
Veneilysää Teksti & graafi Ilkka Lilja Venesääaseman näyttö päivänä, jolloin on ukonilma. Ukkosten syntymisen nyrkkisääntö on useita tunteja loivasti laskeva ilmanpaine, samanaikainen lämpötilan nousu ja ilmakosteuden lasku. Mitä kevyempi tuuli, sitä rajummaksi kuuro muodostuu. Tämä johtuu siitä, että voimakas sivutuuli estää kuuropilven muodostumista. Ensimmäinen salama iskee noin 30 minuuttia siitä, kun lämpötilan nousu on päättynyt ja ilman kosteuden nousu on alkanut. Ennen salaman iskua kosteus on noussut noin 67 prosentin luokkaan ja lämpö pudonnut päivän maksimista. MITÄ SILMILLÄ VOI NÄHDÄ SÄÄSTÄ? Ylä- ja alatuulen suunta toisiinsa nähden ennustaa lähituntien sään. Ajat etelään ja näet korkealla oikealla valkoisia, viirumaisia cirrus-yläpilviä ajautumassa lännestä itään. Sieltä lähestyy rintama. Alatuulen näet matalalla olevista pilvien liikkeistä tai savupiipuista. Jos ylätuuli ja alatuuli ovat yhdensuuntaiset, keli ei muutu. Jos alatuuli on vastaista, joudut lähitunteina matalapaineen sisään ja keli tummenee. Jos tuuli on myötäinen, keli paranee, koska rintama on jättämässä veneesi. Ymmärrät asian leikkaamalla 10 cm pahvikiekon ja painamalla sen keskipisteestään 30 cm pitkään puuviivoittimeen. Siirrä viivoitinta ylätuulen simulaationa oikealta vasemmalle ja pyöritä pahvikiekkoa samalla vastapäivään. Kiekon kehäviiva kuvaa alatuulta, jonka veneesi kohtaa. Jos ylätuulet lähestyvät vasemmalta, ja olet matkalla etelään, myötäinen alatuuli tietää synkkenemistä ja vastainen alatuuli kelin kirkastumista lähitunteina. Alatuulen approksimaationa voit käyttää veneessä havaittua tosituulen suuntaa. VOIKO PAINEEN MUUTOKSEN NÄHDÄ TAIVAALTA? Ilmanpainetta voi kuvata toistensa hartioille nousevina voimistelijoina: mitä ylempänä olet, sitä pienempi on hartioille kohdistuva paino. Kun painoa on liikaa, kasa sortuu. Vastaavasti taivas puhdistuu pilvistä. Korkea ilmanpaine painaa kosteat ilmat kylmästä yläkerrasta lämpimään alailmaan. Lentokoneesta näkee, että 11 kilometrin korkeudessa ilma on -60 astetta eikä ole pilviä. Maanpinnalla samalla kohtaa voi olla 40 plusastetta ja pilviä kaikkialla. Mistä se johtuu? Alaspäin painuva ilma lämpenee 6–8 astetta kilometrillä. Vesihöyry tiivistyy alakerrosten pieniin pölyhiukkasiin tiivistymiskeskuksiksi. Lämpötilasta ja tuulesta riippuen vesihöyry muuttuu sumuksi tai sateeksi. Vastaavasti paineen laskiessa taivaalle syntyy ikään kuin väljyyttä, jonne maasta tai vesistöstä virtaava vesihöyry voi tehdä itselleen ”pesän”. Kun pölyhiukkasten ympärille tiivistyy vesihöyryä, pesää aletaan nimittää pilveksi. Jos pesä on 7–12 kilometrin korkea kuuropilvi, pilven yläosa jäätyy umpeen ja sieltä tippuu ajoittain jäätä. Inversiotilanteessa järjestys on päinvastainen. Ylhäällä on lämpimämpää, mikä aiheuttaa pakokaasujen pysymiseen kadulla tai lämmön tunteen tunturissa. Vilkaistessani juuri nyt linkkiäni, www.iloy.fi, näen Levin sääasemaparin näyttävän kaksi astetta lämpimämmän kelin tunturin laella kuin ala-asemalla. 20 NAUTIC
Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53