Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Henkil Myyrätutkija Hannu Ylönen puunaa työnsä vastapainoksi puista Habanera-venettä. Försti Anu Ylönen, panostaa hänkin veneen kevätkunnostukseen. Kesäloman ajaksi viisihenkinen perhe koirineen muuttaa veneeseen risteilemään ympäri Päijännettä. Teksti Arja Krank Kuvat Kari Rouhiainen / KSML, kuvakeskus LAIVA PUUTA PERHE RAUTAA Laukaalainen Ylösen perhe on omistautunut puuvenepurjehduksen elämäntavalle. Siihen kuuluu rutkasti veneen huoltamista, mutta yhtä paljon nautintoa. V esillelasku myöhästyi kunnostushommien takia, mutta siinä se vihdoin kelluu Säynätsalon Juurikkasaaren kotilaiturissa. Näkee, että puista purjehdusvenettä on huollettu, hiottu, lakattu ja puunattu rakkaudella – mahonkinen kylki kimaltelee kilpaa liplatuksen kanssa. Habanera-vene on laukaalaisen Ylösen perheen ylpeys. Kun hankkii puuveneen, värkkäämiseen täytyy olla erityistä intohimoa. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella työskentelevän professori Hannu Ylösen kaikki liikenevä aika meni keväällä aluksen seurassa. Vene seisoi kotipihassa Ylösen rakentamassa, neljä metriä korkeassa telttakonstruktiossa, joten töiden kimppuun pääsi vaivattomasti. Vaimo oli juonessa mukana. – Moottorin huoltohommat jätin kyllä Hannun kontolle, mutta hän ei toisaalta sili14 NAUTIC tellyt veneen verhoja, Anu Ylönen virnistää. – Pressun suojassa pystyi tekemään mainiosti rungon kunnostuksen, mutta teltta piti purkaa, että kansirakenteisiin pääsi käsiksi. Meillä oli työnjako, että minä tein rungon ja vesilinjan alapuoliset rakenteet eli krouvit, isot alat. Anu ja 14-vuotias Olgatytär tekivät kannen ja ruffin alueen pientä ja kärsivällisyyttä vaativaa hommaa, Hannu kertoo. – Yhdessähän me tämän Habaneran hankimmekin. Ja syykin on selvä, kun sitä katselee – on se niin kaunis, veneen puolikkaan omistava Anu huokaa Habaneraa katsellessaan. Ahtaus hitsasi yhteen ”Myyrätutkija” Hannu Ylönen ei ole aina ollut vesi-ihminen. Lapsuuden kesäleikit Laukaan Kuhankoskella sisälsivät koulun kasvion keräämistä ja lintuja seuraamista. Nuorena miehenä Ylönen lähti DDR:ään opiskelemaan biologiaa. Gradututkimus syntyi suurten hedelmäviljelmien linnuista. Myyrät ja niitä syövien petojen vuorovaikutussuhteet veivät miehen kuitenkin muassaan uudelle Konneveden tutkimusasemalle liki 30 vuotta sitten. Miltei yhtä yllättävä oli Ylösen hurahdus veneilyyn vuonna 1988. – Ruotsissa asuva, nyt jo edesmennyt setäni, Esko ”Merimies” Ylönen esitteli
Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53