Nautic 2/2009
Sivu: 50Sivu: 49Sivu: 48Sivu: 47Sivu: 46Sivu: 45Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 42Sivu: 41Sivu: 40Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 33Sivu: 32Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 29Sivu: 28Sivu: 27Sivu: 26Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 19Sivu: 17Sivu: 18
Tiesitkö tämän TÄLLÄ PALSTALLA Kerromme tällä palstalla asioista, jotka on veneilijän hyvä tietää. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen: toimisto@purjehtija.fi tai toimisto@veneilyliitto.fi Koonnut Sara Antila Huviveneen tuonti Euroopan ulkopuolelta Kun huvivene saatetaan ensimmäistä kertaa Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen markkinoille, tulee sen täyttää huvivenedirektiivin vaatimukset. Käytettyjä veneitä markkinoidaan internetissä, esimerkiksi Yhdysvalloista, EU/ETA-vaatimukset täyttävinä, ja ostajalle luvataan toimittaa vaadittavat asiakirjat. Mutta asia ei ole aina näin yksinkertainen. Vene, jonka vaatimustenmukaisuus huvivenedirektiivin suhteen ei ole arvioitu, on vaatimustenvastainen. Tällaisen veneen tuoja voi pyytää Ilmoitetulta laitokselta veneelle niin kutsutun ”huviveneen rakentamisen jälkeisen arvioinnin”, eli PCA:n (Post-Construction Assessment). Arvioinnissa käydään läpi huvivenedirektiivin vaatimusten täyttyminen, jonka jälkeen maahantuoja ottaa vastuun veneen vaatimustenmukaisuudesta. Useimmiten ongelmaksi muodostuu veneen moottori, joka ei täytä EU/ETA-alueen päästövaatimuksia. Moottorin vaatimustenmukaisuuden arviointi jälkikäteen on käytännössä miltei mahdotonta, jolloin se joudutaan vaihtamaan. Tämä on usein sen verran kallista, että maahantuonnilla saavutettu säästö menetetään. Vesiskootterit ovat hintansa ja kokonsa puolesta veneitä vaivattomampia tuoda, mutta vaatimukset ovat samankaltaiset ja tulli tarkastaa jokaisen Euroopan ulkopuolelta tulevan vesiskootterin vaatimustenmukaisuuden. Kotimainen lainsäädäntö ei mahdollista vesiskoottereiden rakentamisen jälkeistä arviointia, joten vaatimustenmukaisuudesta on saatava ehdoton varmuus ennen tuontia. setviminen – mahdollisesti jopa ulkomaisissa – oikeusistuimissa asti on käytännön mahdottomuus. Joihinkin Euroopan maihin veneet ja vesiskootterit saattavat päästä tullin ohi helpommin kuin Suomeen. Näitä, mahdollisesti laittomia ja jopa vaarallisia, tuotteita päätynee toisinaan Suomenkin markkinoille. Tuotteesta ei kuitenkaan tee laillista tai vaatimustenmukaista se, että on saanut sen rajan yli. Mikäli tällaista tuotetta havittelee, kannattaa selvittää vakuutusyhtiöltä, miten vaatimustenvastaisuuteen suhtaudutaan mahdollisessa onnettomuus- tai korvaustapauksessa. Ongelmia voi tulla myös, mikäli tuote ei olekaan Euroopan markkinoille tarkoitettu ja veneeseen ei ole saatavissa tarvittavia varaosia. Myös jälleenmyynnin tai vaihdon yhteydessä voi ostaja kyseenalaistaa tuotteen vaatimustenmukaisuuden. Alkuperäinen valmistaja ei tällaisista tuotteista halua helpolla vastuuta ottaa. Tullaukseen liittyvissä asioissa neuvoo parhaiten tullineuvonta. Veneille ja vesiskoottereille asetetuista vaatimuksista saa tietoa Merenkulkulaitoksen veneily.fi-sivustolta ja osoitteesta veneilytarkastajat@fma.fi Viranomaisilta apua suunnitteluun Tärkeintä maahantuontia harkitsevalle on tuonnin hyvä suunnittelu ja projektin budjetin sekä muiden olennaisten asioiden selvittäminen etukäteen. Monesti veneiden mukaan liitetään asiakirjoja, jotka maallikon silmissä näyttävät virallisilta ”sertifikaateilta”, mutta jotka viranomainen tunnistaa väärennöksiksi. Merenkulkulaitoksella on hyvät yhteydet Ilmoitettuihin laitoksiin, muiden maiden viranomaisiin ja venevalmistajiin. Näiden kontaktien avulla asiakirjojen virallisuus selviää hyvinkin nopeasti. Väärennöstapauksissa on useimmiten ostajaakin harhautettu. Mutta esimerkiksi kaupan peruminen, veneen toimittaminen takaisin myyjälle ja asioiden Merisäätiedotus kaikille KYSYMYS Miksi Yleisradion merisäätiedotuksessa luetaan merkitsevä aallonkorkeus vain Pohjois-Itämeren aaltopoijulta? ILMATIETEEN LAITOS VASTAA Laitos tekee aallonmittauksia myös Helsingin edustalla, mutta teknisten vaikeuksien takia nämä eivät välity yleiseen tiedotukseen. ItämeriNYT- ja Ilmatieteen laitoksen merisääsivuilla annetaan koko Itämeren kattavien aaltoennusteiden lisäksi merialuekohtaiset aallokon korkeudet yhdeltä pisteeltä seitsemän päivän ajalta. Ne on laskettu teoriamallin mukaan. Pohjanlahdella ei ole toistaiseksi pysyviä mittauspoijuja, mutta niiden tarve on otettu kehittämissuunnitteluun mukaan. Myös Helsingin edustan aallokkotietojen välitysongelmiin yritetään löytää ratkaisu lähiaikoina. Lövön sillan alikulkukorkeus Saaristomerellä vilkkaan Taalintehtaalta länteen vievän väylän poikki rakennettavan Lövön sillan alikulkukorkeudeksi tulee 18 metriä. Sillan rakennustyöt on jo aloitettu, sen pituudeksi tulee 473 metriä ja se valmistuu toukokuussa 2011. Siltahankkeen kokonaisbudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa. Sillan purjehtijoillekin sopivat mitat ovat osaltaan Suomen Purjehtijaliiton ja Suomen Veneilyliiton yhteisen Veneilyryhmän ansiota. Veneilyryhmä vaikutti aktiivisesti lausunnoillaan sillan mitoitukseen. 18 NAUTIC
Sivu: 18Sivu: 16Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 13Sivu: 12Sivu: 11Sivu: 10Sivu: 9Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 51Sivu: 52