Nautic 1/2009
Sivu: 46Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 36Sivu: 37
– Oikein trimmattuna vene kulkee tuulen noustessa kuin juna, kertoo Jorma Isohella. PURJEHTIJAN TYÖKALU Perinteinen merikelpoinen puuvene on tukeva ja vakaa. Teksti & Kuvat Jussi-Pekka Aukia S einäjokelainen Jorma Isohella käveli vuosituhannen vaihteessa Kotkan satamassa laituria pitkin ja huomasi puuveneen, joka oli juuri hänen makuunsa. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Vene sattui kaiken lisäksi olemaan myytävänä. Samana syksynä se muutti rekan lavalla Kuopiosta uuteen kotisatamaansa Vaasan Vaskiluotoon. Nyt se purjehtii Helmi-nimisenä Vaasan saariston ja Merenkurkun vesillä. Vene on 27-jalkainen Scylla, yksi niistä harvoista puuvenetyypeistä, joita Suomessa vielä rakennettiin 1960-luvun jälkeen. Björn ”Nalle” Nybergin suunnittelemassa ja rakentamassa veneessä yhdistyvät Ruotsin länsirannikon koster-veneiden piirteet legendaarisen norjalaisen rakentajan Colin Archerin luotsikuttereista tuttuihin muotoihin. – Helmi on painava, leveä ja pitkäkölinen. Se on rikattu perinteiseen tapaan, eli nykymittapuun mukaan se on alirikattu, Isohella kuvaa venettään. – Siinä on normaali kutterin takila, jossa isopurjeen ja fokan edessä on tuulenhalkaisija eli klyyvari. Keulapuomi eli puksprööti antaa lisää purjepinta-alaa ja siihen kiinnitettävä klyyvari parantaa ohjaustuntumaa keventämällä peräsinpainetta. Helmi on 8,7 metriä pitkä, 2,7 metriä leveä, sen syväys on 1,2 metriä ja se painaa lähes neljä tonnia. Leveys, rungon muoto ja paino sekä tonnin painoinen pitkä köli tekevät veneestä – tilanteesta riippuen – joko vakaan tai jähmeän. – Aina silloin tällöin me ajamme vielä täysin purjein, kun muut ajavat samalla väylällä jo reivattuna. Samoin tämä vene yleensä kallistuu noin puolet siitä, mitä vastaavankokoiset lasikuituveneet samalla tuulella, Isohella kuvaa. – Oikein trimmattuna tämä kulkee tuuleen noustessa kuin juna. Peräsimestä saa parhaimmillaan päästää irti. Satamissa ja kapeilla väylillä kääntyiltäessä Scylla tuntuu vastaavasti jähmeältä. – Painava vene ei käänny hetkessä. Kapealla väylällä on joskus otettava kone avuksi purjeiden rinnalle. Niin tehtiin esimerkiksi 21 metrin vastatuulella Raippaluodon sillan kohdalla. Veden virtaus oli myös voimakas ja vastainen. Tuntui kuin oltaisi menty joessa. Helmin nopeus ei päätä huimaa, mutta Isohellaa se ei mitenkään vaivaa. Sen tyypillinen matkanopeus on 4–6 solmua, ja veneen nimellinen huippunopeus on kahdeksan solmun tuntumassa. – Kyse on siitä, mitä kukin tarvitsee. Minulle purjehdus on enemmän olemista ja meren olosuhteisiin sopeutumista kuin suorittamista, Isohella kuvailee. – Purjehdin nuorempana nopeillakin veneillä ja minusta näilläkin nopeuksilla tuulet ja meri tuntuvat aivan tarpeeksi alkuvoimaisilta. Merikelposuutta todella tarvitaan Helmin kotivesillä. Merenkurkku on kivistä ja tuulista seutua, sillä etenkin etelä- ja pohjoistuulilla on tilaa ottaa vauhtia. – Myös saariston matalikoilla mereltä tulevat mainingit nousevat paikoin todella korkeiksi. NAUTIC 37
Sivu: 37Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 29Sivu: 28Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 22Sivu: 21Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 18Sivu: 17Sivu: 16Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 13Sivu: 12Sivu: 11Sivu: 10Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 76Sivu: 75Sivu: 74Sivu: 73Sivu: 72Sivu: 70Sivu: 71Sivu: 69Sivu: 68Sivu: 67Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 64Sivu: 63Sivu: 62Sivu: 61Sivu: 60Sivu: 59Sivu: 58Sivu: 57Sivu: 56Sivu: 55Sivu: 54Sivu: 53Sivu: 52Sivu: 51Sivu: 50Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 47