Kestävän kehityksen raportti 2010
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48
44 yMPäRiSTövaSTUU FORTUM kESTävän kEHiTykSEn RaPORTTi 2010 Päästöt ilmaan ja veteen Päästöt ilmaan Energiantuotannon merkittävin ympäristövaikutus syntyy poltettaessa polttoaineita voima- ja lämpölaitoksissa. Polttoprosesseissa muodostuvat kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi ja metaani, edistävät ilmastonmuutosta. Hiukkaset ja raskasmetallit ovat haitallisia luonnolle ja myös terveysriski. Rikkidioksidi ja typen oksidit vaikuttavat happamoitumiseen. Vuonna 2010 Fortumin energiantuotannosta syntyi typen oksidipäästöjä (NOx) 36 700 tonnia, rikkidioksidipäästöjä (SO2) 20 700 tonnia ja hiukkaspäästöjä 16 800 tonnia. Fortumin Euroopan tuotantolaitosten rikkidioksidi-, typen oksidi- ja hiukkaspäästöt ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä savukaasujen puhdistusteknologian kehittymisen ja polttoprosessien hallinnan myötä. Savukaasupäästöistä (SO2 ja NOx) noin 55 % ja hiukkaspäästöistä noin 90 % oli peräisin Venäjän toiminnoista. Merkittävin hiukkaspäästöjen lähde on Argayashin laitos Venäjällä, 9 400 tonnia vuonna 2010. EHS-ohjelmassa on arvioitu hiukkaspäästöjen vähennyspotentiaali kyseisellä laitoksella jopa 80 %:ksi. Nopein toimenpide on siirtyminen parempilaatuisen hiilen käyttöön, joka aloitettiin vuonna 2010. Toteutukselle myönnettiin Fortumin innovaatiopalkinto tammikuussa 2011. fosfori- ja raskasmetallipäästöistä. Vuonna 2010 Fortum käytti vettä yhteensä 2 746 miljoonaa kuutiometriä (m3), josta jäähdytysvettä oli valtaosa, 2 436 miljoonaa m3. Lämpökuormana vesistöihin johdettiin 82 petajoulea (PJ), josta Loviisan ydinvoimalan osuus oli 54 PJ. Lämpökuormitusta vesistöön vähennetään hyödyntämällä lämpöenergia aina kun se on mahdollista. Tällöin myös jäähdytysveden tarve pienenee. Venäjällä kivihiiltä käyttävien voimalaitosten tuhka pumpataan veden kanssa ns. märkämenetelmällä tuhka-altaisiin. Altaista jätevedet johdetaan vesistöön. Vedenkäyttö on verraten suurta ja Chelyabinskin CHP-1 -laitoksen luparajoissa asetetut epäpuhtauspitoisuudet ylitettiin vuoden aikana 12 kertaa. Tilanteen korjaamiseksi on vuonna 2010 siirrytty suljettuun vesikiertoon palauttamalla tuhkan kuljetukseen käytetty vesi takaisin voimalaitokselle. Muutoksen vaikutusta jätevesipäästöihin seurataan vuoden 2011 aikana ja tulosten perusteella päätetään tarvittavat lisäparannukset. Päästöjä veteen syntyi yhteensä noin 449 tonnia: kiinteitä aineita 440 tonnia, öljyä 2,1 tonnia, typpeä 5,8 tonnia ja fosforia 1,2 tonnia. Kiinteiden aineiden päästöistä 70 % syntyi Meri-Porin laitoksella, jossa syynä poikkeuksellisen suureen päästöön oli viivästysaltaaseen kertynyt kiintoaine. Lue lisää voimalaitosten päästötiedoista www.fortum.com/kestavakehitys Jätevedet ja päästöt vesistöön Energiatuotannon päästöt vesistöön aiheutuvat veteen johdettavasta lämpökuormasta, kiintoaineesta, sekä typpi-, SO2-, NOx- JA HIUKKASPÄÄSTÖT 2008–2010, 1 000 tonnia SO2-, NOx- JA HIUKKASPÄÄSTÖT MAITTAIN 2010, 1 000 tonnia 40 35 30 25 20 15 10 5 0 SO2 2010 2009 2008 NOx Hiukkaset 20,7 16,7 14,6 16,6 10,6 16,8 29,5 31,4 36,7 25 20 21,3 15 15,5 10 11,3 7,4 0,6 0 Venäjä Hiukkaset NOx SO2 Suomi Muut maat 2,0 3,4 0,7 12,0 5
Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 69Sivu: 70Sivu: 71Sivu: 72Sivu: 73Sivu: 74